Venäjä-keskustelusta osa 3: mitä pitäisi tehdä?*

6. joulukuuta 2016

Kylmän tekninen analyysi uhkista ja niiden todennäköisyyksistä voi tuntua luotaantyöntävältä. Teknisen analyysin yksi tehtävä on kuitenkin kriittinen. Kun joku esittää dramaattisia väitteitä varmana asiastaan, saatavilla olevan todistusaineiston ja eri näkökohtia punnitsevaan ristikeskustelun avulla voidaan näyttää väitteiden onttous. Tarinoita on helppoa kertoa; vaikeampaa on kertoa tosia tarinoita.

Jatka lukemista

Venäjä-keskustelusta osa 2: tulevaisuuden vaaroja voidaan arvioida järkiperäisesti

4. joulukuuta 2016

Tulevaisuus on epävarma. Kuten Arto Luukkanen blogissaan toteaa, Helsingin yliopistolla ei ole kristallipalloa, josta tulevaisuus suoraan näkyisi, ja jota voisimme kukin vuorollamme lainata. Yhteiskuntatieteissä ei ole sellaisia pysyviä yleisiä säännönmukaisuuksia tai lainalaisuuksia, joiden avulla tulevaisuutta voitaisiin ennustaa. J.M. Keynes esitti vuonna 1920 julkaistussa klassikkoteoksessaan A Treatise on Probability [1], että monien ilmiöiden kohdalla meillä ei ole mitään keinoa arvioida niiden todennäköisyyttä. Ja vaikka voisimmekin arvioida suhteellisia todennäköisyyksiä, emme useinkaan voi antaa todennäköisyyksille numeerisia arvoja.

Jatka lukemista

Venäjä-keskustelusta osa 1: negatiiviset tunteet kuohuvat

3. joulukuuta 2016

Tämä on ensimmäinen osa lyhyestä blogi-sarjasta, jossa pohdin suomalaista Venäjä-keskustelua ja sen ongelmia, mutta jossa samalla esitän ratkaisuehdotuksia noiden ongelmien ylittämiseksi. Vedonlyöntiehdotukseni Arto Luukkaselle poiki kaikenlaisia kommentteja. Tässä osassa analysoin sitä mistä monet noista kommenteista oikein kumpuavat. Toisessa osassa kerron, miten Luukkasen skenaarion todennäköisyyttä voidaan arvioida (hyökkäysskenaarion toteutumisen todennäköisyys on arvioni mukaan karkeasti 0,2% ja se todennäköisyys, että Venäjä laajentaa sotilaallista konfliktia Ukrainassa vuoden 2017 alussa on n. 1%). Kolmannessa osassa pohdin rauhantutkimuksen ja kansainvälisten suhteiden tutkimuksen valossa sitä, mitä yhtäältä pakotteiden ja lisäpelotteiden ja toisaalta sovittelun todennäköiset vaikutukset ovat – ja mitä pelon lietsomisen sijaan kannattaisi tehdä.

Jatka lukemista

Suomi jalustalta – mutta onko elämää euron ulkopuolella?

14. marraskuuta 2016

Vaikuttavaa nähdä yli 500 ihmistä ympäri Italiaa ja eri puolilta Eurooppaa suuressa salissa Montesilvanossa Adrianmeren rannalla kuuntelemassa ja keskustelemassa välillä abstrakteistakin kokonaistaloudellisista kysymyksistä. Suurin osa yleisöstä ei ollut tutkijoita tai poliitikkoja, vaan kansalaisia, joita kiinnostaa demokratia ja euron tulevaisuus – tai tulevaisuus euron ulkopuolella.

Jatka lukemista