Tässä on valtiovarainvaliokunnassa (VaV:issa) antamani asiantuntijalausunto perjantaina 2.3.2012 klo 11.30. Kokoukseen oli kutsuttu myös professori Vesa Kanniainen, Helsingin yliopisto, ylijohtaja Jukka Pekkarinen, VM ja johtaja Jaakko Kiander, Ilmarinen.

Lue lisää > >

1900-luvun historia tarjoaa oivallisia esimerkkejä siitä, miten velka-asioita on hoidettu kansainvälisessä politiikassa. Historiallisista valinnoista ja niiden tyypillisistä seurauksista voidaan oppia, vaikka tilanteet eivät koskaan toistuisikaan sellaisenaan.

Lue lisää > >

Tämä on Terho Laitilan tekemä haastattelu Murros-lehden numeroon 129. Näkemykseni pohjautuvat työhön, jonka olen tehnyt Eurokriisin anatomia -kirjaa varten. Kirjan valmistuminen on jonkin verran viivästynyt, mutta toisaalta siitä on tulossa yksin kirjoitettu monografia ja reippaasti pidempi kuin mitä alunperin suunniteltiin. Näillä näkymin Into-kustantamo julkaisee kirjan joulukuun alussa. Olen pitänyt ja pidän julkisia esitelmiä teemasta eri puolilla, esimerkiksi Eurooppa-nuorten tilaisuudessa Tampereella 4.10., Kallion vasemmiston syyskokouksessa 13.10. ja huomenna 18.10. Turun vasemmistoklubin tilaisuudessa. Mihin käynnissä oleva kriisi johtaa? Vaihtuuko aikakausi? Seuraavatko katastrofit toisiaan vai avautuuko uusia mahdollisuuksia?

Lue lisää > >

Ajattelumme perustuu metaforiin, kehystämisiin ja tarinoihin. Metaforat ovat tärkeitä. Ne ovat kaiken abstraktin ajattelun edellytys, mutta ne voivat myös helposti johtaa harhaan. ”Aika on rahaa”, ”valtio on kotitalous” ja ”valtio on persoona” ovat metaforia, jotka ohjaavat ajatteluamme, tiedostimme sitä tai emme. Toisiinsa kytkeytyvät käsitteet muodostavat kenttiä, jotka järjestävät mahdollisia päättelyketjuja. Näiden metaforien ja kehystämisten pohjalta on sitten liiankin helppoa kertoa tarinoita, jotka koskevat esimerkiksi Kreikan ja Portugalin velkaongelmaa – eritoten jos nuo tarinat sopivat vallitseviin kulttuurillisiin ennakkoluuloihin ja stereotypioihin.

Lue lisää > >

Kriisien ja muutosten dialektiikka

Kansainvälisen Attacin reilu kymmenvuotiselle taipaleelle on mahtunut lukuisia rahoitusmarkkinakriisejä. Attac sai alkunsa reaktioista Aasian kriisiin 1997-98. Kriisi levisi myös Venäjälle, Brasiliaan ja jopa globaalien rahoitusmarkkinoiden ytimeen. Syksyllä 1998 Yhdysvaltain keskuspankki Fed pelasti hedgerahasto LTCM:n (Long-Term Capital Management). LTCM:n tappiot uhkasivat aiheuttaa ketjureaktion Wall Streetillä ja johtaa maailmanlaajuiseen talouskriisiin. [TÄMÄ ON ATTACIN LEHDEN HIEKANJYVIEN UUSIMMAN NUMERON PÄÄKIRJOITUS. PIDEMMÄN KIRJOITUKSEN “Velkakriisin syistä ja seurauksista: kokonaisuus ei ole osiensa summa” LAITAN BLOGIKSI HUOMENNA PERJANTAINA 16.9.)

Lue lisää > >

Julkaisuluokitukset eivät ole tieteen omassa intressissä

Tieteellisten seurain valtuuskunta on perustanut Suomen yliopistot -yhdistys Unifin aloitteesta hankkeen, jossa luokitellaan tieteellisiä aikakausijulkaisuja niiden “laadun” mukaan. Vastaava järjestelmä on ollut käytössä monissa englanninkielisissä maissa, mutta noiden maiden kokemuksia ei olla punnittu tai kriittisesti arvioitu. Olen muotoillut tämän kirjelmän kollegoideni kanssa käymien keskustelujen tuloksena. Tarkoituksena on julkaista se ensin jossain muodossa ja sitten laittaa internetiin allekirjoitettavaksi.

Lue lisää > >

Jos historia toistuu, ensimmäinen kerta on usein tragedia, toinen farssi. Varsinkin vasemmiston kannalta Jyrki Kataisen sateenkaarihallituksen muodostaminen on ollut farssi, jonka kuluessa on manattu esiin menneisyyden haamuja ja taistelutunnuksia. Menneisyyden henkien ja taistelutunnusten manaaminen on kuitenkin onnistunut vain osittain. Paluuta menneisyyteen ei ole. 2000-luvun yhteiskunnallinen muutos ja emansipaatio voi ammentaa runoutensa vain tulevaisuudesta, mutta ei mennei­syydestä.

Lue lisää > >

Miten hallitusneuvotteluiden lopputulosta pitäisi arvioida? Neuvotteluprosessin salaaminen tekee lopputuloksen tulkinnan ja arvioinnin vaikeaksi. Yksi olennainen kysymys on, tulkitaanko kynnyskysymyksiä välttämättöminä vai riittävinä ehtoina? Jos ne ovat vain välttämättömiä ehtoja, arviomme voi riippua myös monista muista seikoista. Miten laajaan kontekstiin nyt muodostettava Kataisen hallituksen ohjelma ja politiikka pitää sijoittaa?

Lue lisää > >

Hallitusneuvottelujen dramaattiset käänteet kielivät syvällisemmästä poliittisesta muutoksesta. Keskustan johtama porvarihallitus kärsi murskatappion vaaleissa. Häviäjien kilpailussa kokoomus jäi suurimmaksi puolueeksi, mutta 20,4% äänistä ja 44 paikkaa eduskunnassa eivät takaa minkäänlaista johtoasemaa ilman muiden puolueiden hyväksyntää.

Lue lisää > >