TTIP

Vuosien 2014 ja 2015 vaaleissa monet aktivistit ja äänestäjät ihmettelivät aiheellisesti, miksi TTIP (”Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus”) ja muut kauppaneuvottelut on sivuutettu vaalikoneissa ja -keskusteluissa.

Kuvaavaa on, että sain kysymyksen kansalaiselta, joka kertoo löytäneensä minut vaalikoneen avulla ja olevansa hyvin monessa asiassa samaa mieltä kanssani.

”On kuitenkin vielä yksi asia jota vaalikone ei kysy. Mitä mieltä olet TTIP:stä?”

Vapaan kaupan nimissä on käyty ja käydään useita neuvotteluja. Omissa kannanotoissani olen keskittynyt TTIP:hen, osin siksi, että journalistit ja keskustelutilaisuuksien järjestäjät ovat olleet kiinnostuneita siitä. Olen tehnyt sitä mitä on pyydetty eli arvioinut TTIP:n oikeutusta ja vaikutuksia. Kuitenkin myös esimerkiksi CETA eli EU:n ja Kanadan ”Kattava talous- ja kauppasopimus” sisältää pääosin samat periaatteet ja ongelmat kuin TTIP.

Vasemmiston kanta, jota olen ollut mukana muotoilemassa, on yksiselitteinen:

”EU:n ja Yhdysvaltain TTIP-vapaakauppaneuvotteluista on luovuttava ja EU:n ja Kanadan CETA-sopimus hylättävä.”

Olen perustellut kantaani muun muassa muutamissa blogeissa. Esimerkiksi huhtikuussa 2014 annoin epävirallisen tiedotteen vasemmiston nimissä koskien SAK:n, STTK:n ja Akavan yhteistä muistiota TTIP:stä, ja tämä ”tiedote” uutisoitiin Kansan uutisissa 14.4.2014.

Attacin lehti Hiekanjyvät julkaisi erikoisnumeron TTIP:stä keväällä 2014. Kirjoitin lehteen artikkelin ”Miksi EU ajaa uusia vapaakauppasopimuksia”, joka on saatavilla myös blogina. Toukokuussa kritisoin Alexander Stubbin TTIP-kantoja.

TTIP-neuvottelut alkoivat kesällä 2013. Heti neuvottelujen käynnistymisestä lähtien olen antanut kommentteja ja kirjoittanut aiheesta. Esimerkiksi lokakuussa 2013 julkaistu Tulevaisuuden politiikkaa kirja sisältää luvun ”EU:n ja Yhdysvaltojen vapaakauppasopimus: asialistalla yhtiövaltaa, geeniruokaa ja Euroopan amerikkalaistamista”.

Kaikki esiintymiset eivät enää ole saatavilla. Muun muassa Radion Ykkösaamun 12.11.2013 keskustelu EK:n asiantuntijan Simo Karetien ja UM:n Kimmo Sinivuoren kanssa ei näyttäisi enää olevan Areenassa, mutta keskustelua kuitenkin lainataan YLE:n uutisessa 15.11.2013 ”Kriitikot: Yhdysvaltojen ja EU:n vapaakauppasopimus vaarantaa kansallisen demokratian”.

TTIP:stä oli puhe myös ”Maailmanpolitiikan arkipäivää” ohjelmassa 12.12.2013 sekä YLE Puheen päivä ohjelmassa 8.10.2014. Ja tässä vielä yksi mediaesiintyminen aiheesta, radioväittely Elinkeinoelämän Keskusliiton Simo Karetien kanssa 11.12.2014.

Ylen aamu-tv:n keskustelussa 15.10.2014 kysyttiin ”miksi vapaakauppasopimuksen pitäisi kiinnostaa suomalaisia?”. Aiheesta olivat kanssani keskustelemassa näyttelijä Tobias Zilliacus ja kansanedustaja Elina Lepomäki.

Olen pitänyt useita esitelmiä ja luentoja aiheesta, tässä yksi ja siihen liittyvät kalvot.

Oulu-lehden haastattelu 29.11.2014 tiivistää monta perusasiaa.

Olen osallistunut myös TTIP:tä koskevan tutkijavetoomuksen tekemiseen. Se uutisoitiin muun muassa Taloussanomissa.

TTIP ja CETA eivät kuitenkaan ole ainoat käynnissä olevat vapaakauppaneuvottelut. Erityisen tärkeä on TiSA, joka koskee palveluiden kauppaa. Sen tavoitteena on kaupan vapauttaminen muun muassa terveydenhuollossa, pankkitoiminnassa ja liikenteessä. Kun kaupan este on kerran purettu, sitä ei voi enää koskaan palauttaa.

Esimerkiksi julkiset terveyspalvelut ovat periaatteessa neuvottelualueen ulkopuolella, mutta kun maassa on sekä yksityisiä että julkisia terveyspalveluita, sopimuksella on tosiasiassa vaikutuksia molempiin. TiSA tavoittelee myös rahoitusmarkkinoiden pysyvää ”vapauttamista” — yksityistäminen ja kaupallistaminen on peruuttamatonta.

TiSA on tähän mennessä saanut aivan liian vähän huomiota. Sillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia myös Suomen tulevaisuuteen. Erityisesti nyt vuonna 2017 kun Donald Trumpin hallinto on irtautunut TTIP-neuvotteluista, mutta jatkaa TiSA-neuvotteluja, päähuomio on syytä siirtää TiSAan.