Julkilausumassamme ”Tutkijat huolissaan EU:n ja USA:n välisistä kauppaneuvotteluista” esitetään vähintään neuvottelumandaatin avaamista. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että neuvottelut pitäisi keskeyttää. Miten Alexander Stubb vastaa tutkijoiden vetoomuksessa esitettyyn systemaattiseen kritiikkiin?
Stubb kertoo ehdottaneensa EU:n neuvottelumandaatin julkistamista. Mandaatin julkistaminen on toki hyvä asia, mutta parempi olisi tehdä koko neuvotteluprosessi julkiseksi ja avoimeksi. Mandaatin julkistaminen ei myöskään ole riittävä vastaus vaatimukseemme mandaatin avaamisesta (eli uudelle demokraattiselle keskustelulle alistamisesta).
Stubb ei vastaa sisällölliseen kritiikkiin lainkaan. Hän vain toistaa komission väitteen, että sopimus toisi mukanaan talouskasvua. Stubbin esittämistä kauppaluvuista sinänsä ei voi päätellä mitään sopimuksen mahdollisista hyödyistä tai haitoista.
Tosiasiassa komission (ja siten Stubbin) kasvuennakoinnit ovat mitättömän pieniä ja perustuvat suurelta osin vain yhtiöiden liikkeenjohdon mielipiteisiin.
Stubb väittää, että ”EU:n ja Yhdysvaltojen yhteinen tavoite on säilyttää korkea sääntelyn taso”. Tämä ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Komissio on toistuvasti osoittanut halukkuutensa rapauttaa esimerkiksi työehtoja kilpailukyvyn nimissä. Yhdysvallat haluaa muun muassa geenimuunnellut tuotteensa ja viihdekulttuurinsa Euroopan markkinoille ja siten ”vapauttaa” Euroopan nykyisestä sääntelystä.
Amerikkalaisten investointien lisäämisessä Suomeen ei ole mitään pointtia, jos ne vain syrjäyttävät kotimaisia investointeja tai jos saman verran kotimaisia investointeja valuu Amerikkaan.
Mikään puolueeton tutkimus ei tue väitettä, että tällaiset sopimukset lisäisivät investointien kokonaismäärää.
Suomen talouden ongelma ei ole amerikkalaisten investointien puute, vaan ylipäänsä investointien puute. Julkisin kotimaisin – ja tulevaisuudessa toivon mukaan myös eurooppalaisin – toimin tähän asiaan voidaan puuttua voimallisesti.
Emme tarvitse yhtiövaltaa lisääviä ja demokratiaa kaventavia ”vapaa”kauppasopimuksia, vaan talouspolitiikan suunnanmuutosta.
Heikki Patomäki
