HS:n talouden ja politiikan toimituksen esihenkilö Veera Luoma-aho julkaisi eilen sunnuntaina 20.8. kolumnin vasemmiston epäonnistumisesta velkakeskustelusta. ”Kesällä Suomessa on puhuttu rasismista, mutta keväällä käytiin velkavaalit”, toteaa Luoma-aho ja jatkaa, että suomalaisten suhde velkaan on vähän samanlainen kuin saksalaisten suhde inflaatioon. Hän olisi voinut luonnehtia tuota suhdetta myös voimakkaammin, jopa pakkomielteiseksi.

Kuten olemme mediasta lukeneet, Petteri Orpon mukaan suoria leikkauksia olisi tulossa neljän miljardin ja niin sanottuja työllisyystoimia kahden miljardin euron edestä. Mitä tästä ohjelmasta seuraa? Miltä Suomi näyttää Orpon hallituksen jälkeen?

Akuutti kriisi voi nopeuttaa ydinaseiden ensimmäistä käyttöä, varsinkin jos osapuoli uskoo, että vain ydinaseet voivat tarjota paon varmalta tappiolta. [Tämä puheenvuoro julkaistiin HS:n mielipidepalstalla 13.4.2023.]

Talouspolitiikan näkökulmasta nämä vaalit muistuttavat kevään 2015 vaaleja, jotka pohjustivat Sipilän hallituksen leikkaus- ja yksityistämisohjelmaa. Valtiovarainministeriö julkaisee säästölistansa juuri vaalien alla (sopeutumistarvetta perusteleva virkamiespuheenvuoro julkaistiin joulukuussa 2022). Seuraavan kahden vaalikauden aikana julkistaloutta tulisi VM:n mukaan vahvistaa yhteensä yhdeksällä miljardilla eurolla. Myös EU:ssa kokonaisuutena ollaan koronaelvytyksen jälkeen siirtymässä vyönkiristyslinjalle.