Naton laajenemisen merkitys

2. helmikuuta 2024

Kolmen viikon takaisessa kolumnissaan Paavo Teittinen otti kantaa Naton laajentumiseen Venäjän rajoille (HS 10.1.). Hän viittaa ”mearsheimerilais-patomäkeläiseen diskurssiin”, jonka ”väite Naton uhasta on Ukrainan sodan kantamyytti”. Käsitykseni mukaan tämä ei suinkaan ole sodan ”kantamyytti”. En myöskään jaa John Mearsheimerin ”hyökkäävää realismia”. Mearheimerin teoria on versio ns. uusrealismista, jota olen kritisoinut tutkimuksissani yli kolmen vuosikymmenen ajan.[1]

Jatka lukemista

Vihapuhe ja julkisen keskustelun tila Suomessa

6. tammikuuta 2024

Iltalehden haastattelua voi ajatella tieteellisenä kokeena. Kun sanoo Venäjästä, Ukrainasta tai Natosta jotain, mikä poikkeaa valtavirrasta, niin missä määrin reaktiot vastaavat ennakointiani siitä huolimatta, että kirjoituksessa on nimenomaisesti mainittu vihapuheen ongelma ja sen vaarat?

Jatka lukemista

Vasemmisto epäonnistui velkakeskustelussa – mutta sen ei olisi tarvinnut

21. elokuuta 2023

HS:n talouden ja politiikan toimituksen esihenkilö Veera Luoma-aho julkaisi eilen sunnuntaina 20.8. kolumnin vasemmiston epäonnistumisesta velkakeskustelusta. ”Kesällä Suomessa on puhuttu rasismista, mutta keväällä käytiin velkavaalit”, toteaa Luoma-aho ja jatkaa, että suomalaisten suhde velkaan on vähän samanlainen kuin saksalaisten suhde inflaatioon. Hän olisi voinut luonnehtia tuota suhdetta myös voimakkaammin, jopa pakkomielteiseksi.

Jatka lukemista

Mitä kuuden miljardin “sopeutuksista” seuraa?

22. toukokuuta 2023

Kuten olemme mediasta lukeneet, Petteri Orpon mukaan suoria leikkauksia olisi tulossa neljän miljardin ja niin sanottuja työllisyystoimia kahden miljardin euron edestä. Mitä tästä ohjelmasta seuraa? Miltä Suomi näyttää Orpon hallituksen jälkeen?

Jatka lukemista