Valtamedia seuraa innokkaana kokoomuksen puheenjohtajakisaa. Media on pannut koko kansan jännittyneenä odottamaan: kenestä tulee paikallisten konservatiivien uusi puheenjohtaja ja ainakin hetkeksi myös Suomen pääministeri?
Tuore meppi Alexander Stubb ilmoitti torstaina HS:n pääministeritentissä omiksi tavoitteikseen kokonaisveroasteen alentamisen noin 39 prosenttiin ja julkisten menojen alentamisen noin 50 prosenttiin. HS pyysi Pellervon taloustutkimuksen PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holmia kommentoimaan, otsikoiden juttunsa ”Ekonomisti Stubbin taloustavoitteista: Erittäin kovia”.
”Kova” on vähän samantyyppinen laatusana kuin ”rohkea” tai ”peräksiantamaton”. Siinä on jotakin ihailtavaa, että joku uskaltaa esittää ”kovia” tavoitteita.
Stubbissa henkilöityy Uusliberalismi Suomessa kirjassa esittämäni ennakoinnit poliittisesta nykytilanteesta. Ennakoin, että vuonna 2014 ”Suomessa vaaditaan tiukkaan sävyyn ’rohkeutta tehdä kipeitäkin ratkaisuja’.” Ja mitä ulkopolitiiikkaan tulee, ”Suomessa ihmetellään, että kun ”meidän etumme” ovat kerran näin kietoutuneita lännen etujen kanssa, niin miksi Suomi ei liittyisi Natoon?”.
Mitä Stubbin talouspoliittisen lupauksen lunastaminen tarkoittaisi lähitulevaisuuden kannalta? Siitä lähtien kun Jyrki Kataisesta tuli valtiovarainministeri ja sittemmin pääministeri, Suomessa ei ole ollut talouskasvua lainkaan. Kesällä 2014 Suomi on keskellä jo pitkään jatkunutta taantumaa. Nyt Stubb lupaa leikata julkisesta taloudesta viitisentoista prosenttia pois. Mitä seurauksia tällä olisi?
Olettakaamme, että lupaus koskee aivan lähivuosia, tai jopa seuraavan hallituksen ensimmäistä vuotta. Verojen alentaminen voidaan maksaa ottamalla lisää lainaa, mikä olisi elvyttävä toimenpide, mutta kokoomus on sitoutunut EU-budjettikuriin ja velkasuhteen taittamiseen spartalaisten säästö- ja leikkauskuurien avulla. Siksi leikkaukset ovat käytännössä ainoa vaihtoehto toteuttaa Stubbin lupaus.
Suomen BKT on tällä hetkellä vähän reilut 190 miljardia euroa. Siitä 6-7% on karkeasti noin 12 miljardia. Julkisen menonkäytön kerroin on tulkinnanvarainen ja kiistojen alainen asia, mutta oma arvioni on, että nykyisen taantuman olosuhteissa kerroin on Suomessa luokkaa 1,5-2,0 (sitä vahvistaa muiden EU-maiden koordinoitu budjettikuripolitiikka, jonka seurauksena EU horjuu deflaatiokierteen partaalla).
Jos koko 12 miljardin euron leikkaus laitetaan kerralla toimeen, sen seurauksena Suomen BKT:sta katoaisi noin 18-24 miljardia euroa eli karkeasti 10%. Työttömiä on Suomessa tällä hetkellä 350,000. Stubbin lupauksen lunastaminen voisi jopa kaksinkertaistaa työttömien määrän. Se nostaisi joka tapauksessa työttömyysastetta reilusti nykyisestä. Ainakin osalle teollisuudesta huono kotimainen kysyntätilanne olisi yksi lisäsyy pohtia toimintojen siirtämistä muualle. Investointilama jatkuisi.
Puolen miljoonan työttömän laskukierteessä oleva Suomi jakaisi Kreikan ja Espanjan kohtalon myös toisessa suhteessa. Velkasuhde huononisi ja jopa absoluuttinen velkamäärä todennäköisesti edelleen kasvaisi mittavista leikkauksista huolimatta.
Suomen julkinen bruttovelka-aste on kesällä 2014 ehkä noin 57-58% BKT:sta. Stubbin talouspolitiikan seurauksena BKT siis pienenisi 10%:lla ja verotulot romahtaisivat. Vaikka optimistisesti arvioitaisiin, että 12 miljardin leikkaukset vähentäisivät velanottotarvetta 5 miljardilla (tai mahdollistaisivat 5 miljardin takaisin maksamisen), niin velkasuhde nousi silti hieman, kenties noin 60%:in.
Talouden syöksykierre ja massatyöttömyys tulee kuitenkin kalliiksi. Niin valtion kuin kuntien menot lisääntyisivät merkittävästi. Siksi on todennäköistä, että Stubbin talouspolitiikan tuloksena velkasuhde nousisi ainakin 70-80%:in, samalla kun myös Suomen julkisen velan absoluuttinen määrä jatkaisi edelleen kasvamista.
Toisin sanoen Stubb lupaa hymyssä suin Suomelle taloudellista ja sosiaalista katastrofia. Kova lupaus tosiaankin.
Heikki Patomäki
