Kun puhutaan talouspolitiikasta, vasemmisto vain arvostelee oikeiston toimia eikä esitä uskottavia suunnitelmia tilalle. Kuulostaako tutulta? Näin ei voi väittää sen jälkeen, kun on tutustunut maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäen investointiohjelmaan. Sen pitäisi talouden lisäksi kohentaa demokratiaa ja parantaa mahdollisuuksia hyvään elämään. Kansan Uutisten Viikolehden haastattelu 22.8.2014.
Kaapataan rakenneuudistus
Heikki Patomäki haluaa hakkeroida Suomen talouden investointiohjelmallaan.
Kun puhutaan talouspolitiikasta, vasemmisto vain arvostelee oikeiston toimia eikä esitä uskottavia suunnitelmia tilalle. Kuulostaako tutulta?
Näin ei voi väittää sen jälkeen, kun on tutustunut maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäen investointiohjelmaan. Sen pitäisi talouden lisäksi kohentaa demokratiaa ja parantaa mahdollisuuksia hyvään elämään.
Patomäen ohjelman keskeinen termi on julkisen menonkäytön kerroinvaikutus. Termi viittaa siihen, paljonko talous kasvaa, jos julkisia menoja lisätään vaikkapa eurolla. Tai paljonko talouskasvu supistuu, jos menoja vastaavasti leikataan.
Suomen talouspolitiikan suunnittelussa on Patomäen mukaan oletettu, että kerroinvaikutus on paljon alle yksi.
Oletus ei perustu tutkimukseen. Kokemukset viittaavat päinvastaiseen. Nykytilanteessa on hyvin todennäköistä, että julkisen menonkäytön kerroin on Suomessa paljon korkeampi, jotain puolentoista ja kahden välillä.
Jopa Maailman valuuttarahasto IMF on myöntänyt, että euromaiden leikkaukset ovat tehneet paljon odotettua pahempaa jälkeä, koska kerroinvaikutukset ovat todellisuudessa oletettua suuremmat.
Patomäki on kirjoittanut investointiohjelman osana Vasemmistoliiton talous- ja työpoliittisen työryhmän työtä. Ohjelman lähtökohta kuuluu: perutaan suunnitellut leikkaukset ja ainakin kaksinkertaistetaan julkiset investoinnit viideksi vuodeksi.
Tämä tarkoittaa noin viittä miljardia lisäeuroa vuodessa.
Kun kerroinvaikutus otetaan huomioon, ohjelman seuraukset voivat olla dramaattiset. Parhaassa tapauksessa aiempaakin velkaa voidaan maksaa pois, koska investointi lisää talouskasvua ja verotuloja.
Tämä on suoraviivaista keynesiläisyyttä, mutta Patomäen ohjelma menee tyypillistä elvytystä pitemmälle.
Jos Patomäki on oikeassa, eriarvoistumiskehitys kääntyy ja työpaikat sekä julkiset instituutiot tulevat olemaan demokraattisempia. Suomalaisten mielissä viriää toivo paremmasta.
Velka maksaa
itsensä takaisin
Ensimmäisenä vuonna Patomäen ohjelmassa panostetaan enemmän julkiseen kulutukseen kuntien kautta, muuten pääpaino on tuottavissa investoinneissa.
Patomäki käsittää investoinnin laajasti: myös inhimillinen pääoma, esimerkiksi koulutus, lasketaan sijoitukseksi. Koulutukseen ja hoivaan ohjelmassa panostetaankin, infrastruktuurin, teollisuuden ja teknologian lisäksi.
Ohjelman rahoitus hoituu lisävelalla. Velka maksaa itsensä takaisin, kunhan ohjelma pääsee vauhtiin ja tuottaa talouskasvua sekä verotuloja.
Ohjelmassa yhdistyvät työllistäminen, yhteiskunnan valtarakenteiden muuttaminen ja taloudellinen tehokkuus. Kun siinä puhutaan rakenteellisista uudistuksista, tarkoitetaan keinoja purkaa rutiinituotannon ja talouden uusien alojen välisiä eroja.
Ideana ei ole vain kaataa rahaa instituutioihin, vaan hälventää alojen välisiä rajoja ja kehittää esimerkiksi osallistuvaa budjetointia. Se tarkoittaa, että investointien tarkemmasta kohdentamisesta päätetään mahdollisimman demokraattisesti.
Innovatiivisinta tässä on, että pyritään luomaan uutta teknologiaa mahdollisimman vihreästi, esimerkiksi neljännen sukupolven kestävän energiatalouden teknologioita.Patomäki arvioi, että huonoimmassa tilanteessa ohjelma heikentää Suomen velkasuhdetta hieman, mutta työttömyys saadaan silti pidettyä alhaalla, talous kasvaa ja julkinen talous kohenee.
Megayhtiöiden tilalle
sosiaalista yrittämistä
Investointiohjelman luonnoksessa puhutaan esimerkiksi nanoteknologiasta, robotiikasta ja avaruusteknologiasta.
– Innovatiivisinta tässä on, että pyritään luomaan uutta teknologiaa ja vielä mahdollisimman vihreästi, esimerkiksi neljännen sukupolven kestävän energiatalouden teknologioita, Patomäki sanoo.
Uutta teknologiaa voidaan rakentaa olemassa olevan teollisuuden varaan. Voidaan esimerkiksi käyttää vuorovesienergiaa siihen, että erotetaan vetyä vedestä, ja yhdistää tämä uusi energiantuotanto perinteiseen laivanrakennusteollisuuteen.
– Suuret yhtiöt, niiden omistaja ja niitä johtava liikeluokka, ovat aivan liian usein konservatiivisia ja pyrkivät turvaamaan omia saavutettuja etujaan, Patomäki sanoo.
– Tässä yritetään luoda tilaa kokeiluille myös organisatorisissa muodoissa, eli avataan tilaa osuuskunnille ja demokraattisille kokeiluille yrityksissä sekä luodaan starttirahaa.
Innovaatioista puhutaan nykyään paljon. Siinä, mitä megayhtiöt tekevät, ei Patomäen mukaan useinkaan ole mitään innovatiivista.
– Ajatellaan vaikka vapaakauppasopimusten investointisuojaklausuuleita. Nehän vain pyrkivät turvaamaan voitot kaikkia muutoksia vastaan.
Puutarhan
rakenneuudistus
Sen sijaan, että kaadetaan rahaa sinne, missä on ollut aikaisempaa menestystä, Patomäki suosittelee ajattelemaan puutarhanhoitoa. Siinä pyritään löytämään ne elementit, joilla puutarhasta tulee hyödyllinen tai esteettinen
– Silloin monet menestyvistä kasveista ovat rikkaruohoja, jotka helposti kasvavat ja valtaavat koko alueen. Puutarhaa pitää suojella ja tarjota muillekin kasveille mahdollisuuksia, Patomäki vertaa.
Patomäki haluaa määritelle uusiksi keskustelun rakenneuudistuksista. Tähän asti keskustelussa on lähinnä verrattu nykytilannetta uusklassisen taloustieteen täydellisen kilpailun malliin ja todettu, että rakenteita täytyy uudistaa ideaalin suuntaan.
Rakenteita pitää kyllä uudistaa, mutta demokraattisempaan suuntaan. Täytyy luoda tilaa ihmisten korkeammille tarpeille, kuten luovuudelle ja autonomialle, Patomäki vaatii. Tällainen rakenneuudistus sekä parantaisi elämänlaatua että lisäisi mahdollisuuksia kestävään kasvuun.
Myös sosiaaliset innovaatiot, kuten perustulo, toimivat parhaiten rakenteissa, joissa ihmisillä on mielekkäitä toimintamahdollisuuksia ja joissa palkkatyössä on kysymys muustakin kuin palkasta.
– Mitä hyvää voi seurata siitä, että joku joutuu todistamaan olevansa täysin hyödytön yhteiskunnalle?
– Se, ettei voi tehdä mitään, on nykyään ehtona sille, että saa tukea. Se on katastrofi ihmisen moraalisen uran kannalta.
Mahdollisuus historialliseen esimerkkiin
Patomäen ohjelmassa olisi kyse Suomen suurimmista julkisista investoinneista koskaan. Toisaalta lisäsumma on vain 2,5 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.
Onko suunnitelma mahdollista toteuttaa nykyisessä Euroopan unionissa? EU on perinteisesti tukenut suuryrityksiä ja karsastanut julkisia investointia.
EU on kuitenkin pehmentymässä. Unionissakin on herätty siihen, että alueen investoinnit ovat erittäin alhaisella tasolla. Komission puheenjohtaja José Manuel Barroso on luvannut, että kun budjetteja arvioidaan, komissio ottaa jatkossa huomioon julkisten investointien merkityksen talouskasvun mahdollistajana.
Patomäen mukaan EU on muutenkin lähellä sen tunnustamista, että julkistalouden vyönkiristys on johtanut investointien kuihtumiseen ja entisestään kiihdyttänyt EU:n suhteellista laskua maailmantaloudessa.
Onnistuessaan investointiohjelma olisi historiallinen ennakkotapaus EU:ssa ja mahdollisesti maailmassa laajemmin. Se osoittaisi, että vallitsevasta säästökurin ja talousortodoksian linjasta voi poiketa ja silti menestyä. Ideana on myös saada aikaan muutoksia EU:ssa.
Patomäki nimittää ohjelmaansa poliittiseksi hakkeroinniksi.
– Hakkeroinnissa pyritään toimimaan vallitsevien pelisääntöjen tai koodien ohi. Mikä tahansa toisin toimiminen on tietyssä mielessä hakkerointia, varsinkin jos siihen liittyy tietty suunnitelmallisuus ja yritys luoda uutta.
—
Investointiohjelma julkaistaan loka-marraskuussa ilmestyvässä Heikki Patomäen kirjassa Suomalaisen talouspolitiikan tulevaisuus: teoriasta käytäntöön.
