Presidentti Sauli Niinistö kehotti uudenvuodenpuheessaan poliitikkoja tekemään konkreettisia säästöehdotuksia. Malliksi on esitetty 1990-luvun laman aikaista Liisan listaa, joka sittemmin toimi Paavo Lipposen hallituksen pohjana.
Pääkirjoituksissa ja poliitikkojen puheissa puhutaan myös ”säästötalkoista”. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on lupaillut julkistaa oman leikkauslistansa ennen vaalipäivää. Näillä näkymin sen suuruusluokka olisi 2,3 miljardia euroa.
Tähän mennessä konkreettisimman listan on ehdottanut kokoomuksen Ben Zyskowicz. Hän esittää 2,610 miljardin euron leikkauksia valtion budjettiin. Säästöt syntyisivät ennen muuta pienentämällä tulonsiirtoja. Merkittävä osa säästöistä kohdistuisi kaikkein huonompiosaisten tuloihin.
Lisäksi Zyskowicz pidentäisi työaikaa julkisella sektorilla 15 minuuttia päivässä. Jälkimmäisestä syntyisi hänen mukaansa 870 miljoonan euron säästö. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vähennetään julkisen puolen työntekijöitä.
On aika kääntää talouspoliittinen keskustelu uuteen suuntaan. Ehdotan 6-7 miljardin elvytystä vuodessa julkisten investointien kautta, kunnes talouskehitys saadaan kääntymään. Yksilöidympi lista löytyy alta.
Ennen listan esittämistä on syytä nopeasti vertailla, mitä kokonaistaloudellisia vaikutuksia leikkauksilla / elvytyksillä olisi. Pitkän taantuman, erittäin alhaisten tai negatiivisten korkojen, investointilaman ja korkean työttömyyden aikana julkismenojen kerroinvaikutus on korkea. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n mukaan se voisi olla nyt 2-3, mutta ollaan varovaisia ja oletetaan sen olevan 1,7.
Sipilän ja Zyskowiczin leikkauslistojen tuloksena kansantuote alenisi (suhteessa kehitykseen, joka toteutuisi ilman leikkausohjelmaa) reilulla neljälle miljardilla eurolla ja verotuotot sen myötä noin kahdella miljardilla. Lisäksi työttömyyden ja syrjäytymisen aiheuttamat menot lisääntyisivät ainakin sadoilla miljoonilla.
Toisin sanoen Zyskowiczin ja Sipilän leikkauslistat eivät laisinkaan auttaisi tasapainottamaan budjettia, mutta sen sijaan ne kurjistaisivat melkein kaikkia suomalaisia ja aivan erityisesti kaikkein vähäosaisimpia. Varakkaimman kymmenyksen käytettävissä olevat tulot ja varallisuus sen sijaan todennäköisesti lisääntyisivät edelleen.
Entä elvytys sitten? Viiden miljardin lisäys vuoden 2013 reaalibudjettiin tarkoittaisi käytännössä melkein seitsemän miljardin lisäystä verrattuna vuoden 2015 budjettiin. Järkevintä on käyttää nämä varat julkisiin investointeihin. Investointien kerroinvaikutus on paras mahdollinen. Lisäksi investoinnit tuovat tuottoja ja rakentavat tulevaisuuden tuotantokapasiteettia.
Investoinnit täytyy ymmärtää laajasti. Myös inhimillinen pääoma, esimerkiksi koulutus, lasketaan sijoitukseksi. Seitsemän lisämiljardin ohjelmassa panostetaankin koulutukseen ja hoivaan, infrastruktuurin, teollisuuden ja teknologian lisäksi.
Investointiohjelman avulla luodaan myös uutta teknologiaa ja vielä mahdollisimman vihreästi, esimerkiksi neljännen sukupolven kestävän energiatalouden teknologioita.
Tällaisen investointiruiskeen vaikutus kansantalouteen olisi positiivinen. Kansantuote kasvaisi (suhteessa kehitykseen, joka toteutuisi ilman investointiohjelmaa) melkein 12 miljardilla eurolla ja verotulot lisääntyisivät yli viidellä miljardilla. Lisäksi työttömyyden ja syrjäytymisen aiheuttamat kulut vähenisivät kenties parilla miljardilla, kenties enemmällä (100 000 työtöntä maksaa kenties 2 miljardia euroa).
Nopean päässälaskun tuloksena voi sanoa, että jos lisälainaa saa melkein nollakorolla, tällainen investointiohjelma maksaa itsensä takaisin absoluuttisesti. Mikä parasta, julkisen velan suhde BKT:hen alkaa pienentyä, koska BKT kasvaa.
Kaikki hyötyvät. Työttömyys ja syrjäytyminen vähenevät, tulot (palkat ja voitot) voivat nousta, tulonsiirtoja voidaan parantaa, yhteiskunnan perusrakenteet ja toimintaedellytykset paranevat, ja luodaan potentiaalia tulevaisuuden menestykselle.
Valinta on tämä:
• Zyskowiczin ja Sipilän leikkauslistat jatkavat Suomen kurjistamista
• Patomäen elvytyslista nostaa Suomen nousuun ja luo uskoa tulevaisuuteen
Ja tässä lopuksi vielä itse Patomäen elvytyslista yksilöitynä. Ensimmäisenä vuonna varoja käytetään myös aiempien leikkausten perumiseen ja siten jossain määrin myös julkiseen kulutukseen. Painopisteen on tarkoitus siirtyä toisena ja kolmantena vuonna vielä enemmän investointien suuntaan.
1.Kohdennetaan 1,05 miljardia suoraan aiempien leikkausten perumiseen (palvelut ja tulonsiirrot).
2.Tuetaan julkista kulutusta ensimmäisenä vuonna 1,3 miljardilla eurolla, paljolti kuntien kautta. Illusoriset tehostamispyrkimykset hallinnollista yksikkökokoa kasvattamalla voidaan lopettaa ja huomio keskittää sisällöllisten toimien parantamiseen demokratian ja itsehallinnollisuuden pohjalta
3.Perusrakenneinvestointeihin suunnataan lisää 1,25 miljardia. Samalla arvioidaan kasautunut investointivaje ja suunnitellaan tulevien vuosien ohjelma sen pohjalta.
4.Parannetaan varhaiskasvatuksen, peruskoulun, ammattikoulutuksen ja yliopistojen rahoitusta kutakin 200-300 miljoonalla vuodessa, yhteensä 1,0 miljardia.
5.Kehitetään perinteisiä teollisuuden aloja ja suunnataan niitä tulevaisuuden tarpeisiin uusilla investoinneilla, 1,0 miljardia.
6.Pannaan alulle uusia teknologiaryppäitä ja niiden edellyttämää tutkimus- ja kehitystoimintaa. Tähän kuuluu, että edistetään siirtymistä kestävään, uusiutuvaan ja hajautettuun energiatalouteen. Kehitetään uusiutuvan energian teknologioita ja tehdään niistä osa Suomen suhteellista etua maailmantaloudessa. 0,8 miljardia.
7.Tuetaan täystyöllisyystavoitetta työtakuulla ja aktiivisella työllistämis- ja uudelleenkoulutusohjelmalla. 400 miljoonaa euroa.
8.Toteutetaan perustulo kahdessa vaiheessa niin, että lisäkustannukset verrattuna nykyiseen järjestelmään jäävät muutamaan sataan miljoonaan euroon vuodessa. Vuoden 1 kustannukset jäävät valmisteluun ja alustavaan kokeiluun, 50 miljoonaa.
9.Toteutetaan rakenteellisia uudistuksia, joiden tarkoitus on edistää paitsi talouden dynamiikkaa niin ihmisten hyvinvointia ja demokratiaa. Sijoitetaan 100 miljoonaa euroa veronkierron torjumiseen, kansainvälisen veroparatiisitoiminnan lakkauttamiseen ja verotuksen ja lainsäädännön muuttamiseen siten, että tehdään markkinakilpailusta reilumpaa pienille yrityksille ja osuuskunnille.
10.Aletaan valmistella uutta yliopistolakia, joka perustuu tieteen ja taiteen vapauden, demokratian ja sivistyksen arvoille. Tuetaan taloudellisesti niitä yliopistoja, jotka aktiivisesti ja nopeasti siirtyvät myös omissa käytännöissään edistämään näitä arvoja. 100 miljoonaa euroa.
YHTEENSÄ: 7,05 miljardia euroa.
