Iltalehden haastattelua voi ajatella tieteellisenä kokeena. Kun sanoo Venäjästä, Ukrainasta tai Natosta jotain, mikä poikkeaa valtavirrasta, niin missä määrin reaktiot vastaavat ennakointiani siitä huolimatta, että kirjoituksessa on nimenomaisesti mainittu vihapuheen ongelma ja sen vaarat?
Iltalehti julkaisi 5.1.2024 haastatteluni otsikolla ”Suomalaisasiantuntija: Ukrainan pitäisi pysyä Naton ulkopuolella – Ja Suomenkin olisi kannattanut”. Sen loppupuolella nostetaan esille huoleni suomalaisesta keskusteluilmapiiristä ja ylipäätään julkisen keskustelun tilasta.”
“Juuri puhuin ranskalaisen toimittajan kanssa ja sanoin, että Suomen poliittinen tilanne on se, että jos sanoo jotain valtavirrasta poikkeavaa, niin toivotetaan tervemenoa Venäjälle, uhataan tappaa tai muuta. Tällaista viestiä tulee joka puolelta. Ei tämä Suomen julkinen keskustelu kovin hyvällä tolalla ole tällä hetkellä.”
Haastattelun lopussa todetaan, että kun vapaa media ja oppositio puuttuu, syntyy tyhmiä päätöksiä. ”Patomäen mukaan ongelma ei koske vain diktatuureja, vaan vastaavia ongelmia näkyi esimerkiksi USA:n käymässä Vietnamin sodassa. – Sama kuvio toistuu nyt suomalaisessa keskustelussa ja sen täydellisessä vaihtoehdottomuudessa. Eihän täälläkään juuri kukaan uskalla sanoa mitään, joka poikkeaa valtavirrasta.”
Iltalehden haastattelua voi ajatella tieteellisenä kokeena. Kun sanoo Venäjästä, Ukrainasta tai Natosta jotain, mikä poikkeaa valtavirrasta, niin missä määrin reaktiot vastaavat ennakointiani siitä huolimatta, että kirjoituksessa on nimenomaisesti mainittu tämä ongelma ja sen vaarat?
Seuraavassa käyn läpi vain jäävuoren huippua eli niitä kommentteja, jotka on lähetetty henkilökohtaisesti minulle tai jotka on postitettu facebook-sivuilleni. Jos ymmärrän oikein, Iltalehden sivulle on postitettu jopa 1500 kommenttia, ja on monia muitakin paikkoja mihin kommentteja on voinut laittaa. Näistä kommenteista en ole avannut ensimmäistäkään, sillä siihen ei ole aikaa sen enempää kuin kärsivällisyyttäkään. Ehkä joku toinen voi tehdä sen ja vahvistaa tai kumota analyysini suhteessa isompaan aineistoon?
Vaikka keskityn niihin viesteihin ja puheenvuoroihin, joissa haukutaan Putinin koiraksi, toivotetaan tervemenoa Venäjälle, toivotaan kuolemaani tai muuta vastaavaa, niin on ensin sanottava, että määrällisesti positiivisia kommentteja on jonkin verran enemmän kuin vihapostia.
Sain päivän aikana esimerkiksi soittoja tuntemattomilta ihmisiltä, joilta olen saanut kuulla ylistystä ”rohkeudestani” – vaikka teen vain sitä, mitä minun tutkijana kuuluu tehdä. Monet kertovat kokevansa olevan yksin ajatustensa kanssa, vaikka käyvätkin vastaavia keskusteluja lähipiirissään. Erään sähköpostitse lähetetyn kommentin mukaan ”miljoona suomalaista ajattelee samoin”, mutta mediassa kukaan ei tuo esille heidän näkökantojaan.
Yksi näistä palautteen antajista tiivistää samalla kertaa sekä omia ajatuksiaan, että jotain olennaista vallitsevasta manikealaisesta ”hyvis-pahis” ilmapiiristä:
”Mielipiteesi ja pohdintasi suuressa, valtakuntamme melko tasaisesti kattavassa mediassa, herätti itsessäni todellakin henkiin kysymykset, joita olen kysynyt itseltäni viimeiset vuodet.
Olenko yksin?
Onko Venäjä absoluuttinen paha?
Onko länsi hyvä?”
Kun yhtä ja samaa yksinkertaista ideologiaa ja vastakkainasettelua julistetaan median, asiantuntijayhteisön ja valtavirtapoliitikkojen yhteisvoimalla, niin monet ihmettelevät, että onko heidän historian, yhteiskunnan ja moraalin tajussaan jotain vikaa, kun he eivät voi samaistua näin mustavalkoiseen, yksinkertaiseen ja primitiiviseen maailmankuvaan?
Joka tapauksessa suoria henkilöhyökkäyksiä ja vihapuhetta on tälläkin kertaa riittänyt. Asiallisin osa hyökkäyksistä keskittyy julistamaan omaa näkemystään historiasta tai ajankohtaisista tapahtumista ja tuomitsemaan kaikki siitä poikkeavat vääräoppisiksi.
Yksi tällainen julistaja keskittyy toisen maailmansodan aikaisiin tapahtumiin, vaikka mainitsee myös EU:n ja Naton. Hän kirjoittaa mm., että ”1939 kukaan ei tullut avuksi, 1941 jatkosotaan vain Saksa tuli avuksi”. Mitäpä tuohon voi vastata? Jos ”Saksa tuli 1941 Suomen avuksi”, niin mitä 1941 oikein mahtoi tapahtua…? Auttaisiko, jos suosittelisin Pekka Visurin kirjaa Saksan kenraali Suomen päämajassa vuonna 1941? Tuskin, sillä en usko minkään evidenssin tai argumentin muuttavan tällaisia näkemyksiä – tai ainakin se vaikuttaa kovin epätodennäköiseltä.
Suurin osa henkilöhyökkäyksistä ja vihapuheesta on asiatonta. Monien osoitteessa tai allekirjoituksessa on oikealta kuulostava nimi, mutta on ilmeistä, että useimmat nimet ovat tekaistuja. Nimien takana on joko vihaa täynnä olevia yksityisiä ihmisiä tai trollitilejä.
Näin toimivien ihmisten ”kansalaisrohkeudesta” kertoo se, että he eivät ole valmiita esiintymään oikeilla nimillään. Yksi jopa esiintyy nimenomaan nimettömänä. ”Anonymousemail” lähetti minulle sähköpostin, jonka mukaan ”olet iltalehden jutun perusteella naiivi mies professoriksi”.
Tavanmukaisiin henkilöhyökkäyksiin kuuluvat luokittelu johonkin ihmisryhmään (esim. aatteen perusteella), pyrkimys palauttaa toiminta johonkin epäilyttävään motiiviin (mikä myrkyttää keskustelun), tai assosioiminen johonkin epäilyttävään ihmiseen tai asiayhteyteen. Esim. ”Petri Nieminen” lähetti tällaisen viestin, jota olen lyhentänyt, koska se olisi liian pitkä toistettavaksi tässä:
On todella vastenmielistä lukea ajatuksiasi.Olet julkisuuden kipeä tyyppi(kaikki ymmärtävät ,kun katsomme kuvaasi).Kerrot lehdille näistä suorastaan älyttömistä mielipiteistäsi ja toivot ,että vihdoinkin Heikki pääsee oikeen julkisuuteen! […].Ota yhteyttä ystävääsi Bäckmaniin ja saunokaa ja tukekaa toisianne ja halatkaa pitkään,sillä olette Suomen selkäranka!!
En tiedä mitä valokuvastani voi päätellä, mutta julkisuuteen pääsyn kannalta olisi varmasti ollut helpompaa omaksua nyt vallitseva ”hyvis-pahis”-ideologia kuten monet kollegani ovat ikävä kyllä tehneet. Sen kuitenkin tiedän, että Bäckman ei ole ystäväni eikä tuttavani. Parikymmentä vuotta sitten – kun olin juuri tullut Nottinghamista Helsinkiin professoriksi – Bäckman halusi hakea dosentiksi maailmanpolitiikkaan. En vienyt hänen hakemustaan eteenpäin. Siksi hän päätyi hakemaan dosentuuria muualta (oikeussosiologia, kriminologia). En ole koskaan sen jälkeen ollut missään suorassa yhteydessä Bäckmanin kanssa. Kollegani Teivo Teivainen joutui sittemmin Bäckmanin masinoimien venäläismedioiden hyökkäysten kohteeksi.
Yksi tapa myrkyttää keskustelu on heittää sosiaaliseen mediaan perättömiä syytöksiä, jotka kuitenkin voivat jäädä elämään ihmisten mielissä. Esimerkiksi ”Tero Asp” kirjoitti facebookiin:
Jo sellainen kommentti iltiksen artikkelissa-että Suomenkin olisi ollut parempi pysyä Naton ulkopuolella-paljastaa kenen lauluja tässä lauletaan.Laulajan leivän valmistusmaasta en puhu mitään -aavistan millaisen ryöpyn siitä saisi.
“Tero Asp” on näennäisen varovainen, vaikka kaikille on selvää mihin ”kenen lauluilla” viitataan. Jotta millekään epäilyksille ei jäisi sijaa, totean, että en ole koskaan saanut Venäjältä mitään palkkaa tai palkkioita tekemisistäni, en edes tutkimuslaitoksilta tai yliopistoilta. En puhu venäjää. Ainoa venäläinen tutkija, jonka kanssa olen tehnyt hieman tutkimusyhteistyötä on Boris Kagarlitsky, joka istui syksyllä 2023 Putinin vankilassa sodan vastustamisesta. Palkkaa olen saanut suomalaisten yliopistojen ja Ulkopoliittisen instituutin lisäksi vain Britanniasta, Australiasta ja Japanista, ja pieniä palkkiota normaaleista akateemisista tehtävistä eri EU-maista (vastaväitökset, lausunnot, yms.).
Iltalehden haastattelussa totesin, että ”jos sanoo jotain valtavirrasta poikkeavaa, niin toivotetaan tervemenoa Venäjälle, uhataan tappaa tai muuta”. Tästä piittaamatta sama toistui nytkin (ehkä nämä henkilöt eivät edes lukeneet haastattelua loppuun). Tässä viisi esimerkkiä 1930-lukulaisesta muilutus-teemasta:
Hyvä professori; mikäli pidätte Putinin touhuja lievinä ja hyväksyttävinä, niin te voitte muuttaa pysyvästi Venäjälle, kun se teidän mielestänne näyttää olevan niin erinomainen valtio johtajineen. Terve menoa.
Terveisin Mikko Lampo
Painu jo Venäjälle nuolemaan Putlerin persettä vitun kommunisti!
Lähettäjä: Jebouu
Heikki on Putinin opetuslapsi!!!
Postittaja: Pekka Hakulinen
Putinin koira 🤡
Postittaja: Petteri Tikkunen
Viitaten mediaan ja teidän antamien käsittämättömien aivopierujen tulevaan. […] Suosittelen teitä hakemaan töitä harhaisen sivilien murhaajan diktaattori Putin luota (ellette jo nauti Kremlistä tulevia tuloja) ja muuttamaan Venäjällä! […]
Lähettäjä: Pertti Kallio
Jos tällaiset ihmiset saisivat (yksin)vallan, niin Suomen julkisen keskustelun ja demokratian tila olisi pian yhtä huono kuin Putinin Venäjällä 2020-luvulla. Jollei minua ja kaltaisiani kriittisiä ajattelijoita ja yhteiskuntatieteilijöitä muilutettaisi tai pakkosiirrettäisi Venäjälle, niin todennäköisesti haastettaisiin oikeuteen jollain tekaistulla perusteella tai jopa vangittaisiin (tai jos tilanne menee oikein pahaksi, kenties vietäisiin keskitysleirille, jos vankiloissa ei enää ole tilaa).
Yhdysvaltain demokraattiset instituutiot kestivät jotenkuten Joseph McCarthyn johtamat hyökkäykset, mutta miten käy, jos Donald Trump valitaan uudelleen presidentiksi? Iltalehden haastattelun kommentaattorit näyttävät jakavan mccarthylaisen maailmankuvan:
Vasemmiston edustajat, kaikin puolin vahingollisia suomelle….
Postittaja: Mikael Mikaelsson
Nämä ihmiset eivät näe tai ymmärrä mitä se, mitä he tekevät, saa aikaan. He itse kaivavat maata sananvapauden, julkisuuden ja demokratian alta. Tässä määrittelyssä on tietenkin uuden manikealaisuuden vaara. Niinpä korostan, että kaikilla on yhtäläinen sananvapaus. Sananvapauden pitää toteutua avoimuuden ja rehellisyyden periaatteen ja hyvän keskustelun vaatimusten mukaisella tavalla. Nimimerkkien takaa esitetyn vihapuheen ei pitäisi olla demokratiassa hyväksytty käytäntö. Nykyinen internet ja sosiaalinen media mahdollistavat huonoja käytäntöjä.
Varsinaiseen vihapuheeseen sen puhtaimmassa muodossa kuuluu inho, viha ja toivo toisen kuolemasta. Sitä itseään eli syvintä vihapuhetta tippui sähköpostiini myös tällä kertaa:
Otsikolla: Turpa kiinni läski ryssänrakastaha. Painu vittuun mussuttamasta ryssän kätyri. Syljen naamallesi.
LISÄYS TOISESSA VIESTISSÄ: Sinäkin voisit suojatyöpaikkasi palkasta lahjoittaa Ukrainalle suurimman osan. Ei pitäisi kaltaistasi kommunistia haitata.
Lähettäjä: Antti Alander
Voisiko se rasvoittunut sydämesi jo leipoa kiinni, vastenmielinen syöttöporsas?
Lähettäjä: Johannes Pahnila
Vaikka nämä eivät ole ihan suoranaisia tappouhkauksia, niin on vaikea kuvitella, että tällainen voisi kenenkään mielestä edistää sananvapautta, julkista keskustelua tai demokratiaa.
Ilman vihapuhettakin vallitseva tilanne näyttäytyy helposti luotaantyöntävänä. Muodollista sensuuria ei tarvita, jos on vain yksi mielipide, joka enää uskaltautuu julkisuuteen. Kuten eräs arvostamani kollegani kirjoitti sähköpostissa keväällä 2022, ”viime aikoina en ole halunnut osallistua julkisiin keskusteluihin hysteerisen propagandan hallitsemassa mediassa”.
Heikki Patomäki
Korjattu 7.1.2024 klo 10:23: Boris Kagarlitsky oli vankilassa syksyllä, mutta hänet on vapautettu (tosin tuomittiin mediakieltoon ja venäläisittäin suureen sakkorangaistukseen) . Uutinen hänen vapauttamisestaan oikeudenkäynnin jälkeen löytyy täältä. Vaikka olin allekirjoittanut vetoomuksen Kagarlitskyn puolesta, en tiennyt vapauttamisesta — kiitän Julia Turokia asian tuomisesta tietooni.
Korjattu 7.1.2024 klo 11:32: Lisäsin vielä yhden uuden muilutusviestin listaan.
