15. heinäkuuta 2016
Achim Trugerin tuore raportti sisältää myös uusinta tutkimustietoa kerroinvaikutuksista. Arviot kertoimen suuruudesta ratkaisevat sen, millainen talouspolitiikka on järkevää.
Achim Trugerin työpaperi ”The Golden Rule of Public Investment – A Necessary and Sufficient Reform of the EU Fiscal Framework?” on kiinnostava käytännöllinen ja maltillinen ehdotus EU:n budjettiperusteiden muuttamisesta ja investointien lisäämisestä. Se on ehdottomasti lukemisen arvoinen nimenomaan EU-politiikan takia. Monta asiaa voitaisiin olennaisesti parantaa jopa nykyisten EU-perussopimusten puitteissa (vaikka sopimusten muuttaminen onkin välttämätöntä).
Trugerin raportti viittaa myös uusimpaan tutkimustietoon kerroinvaikutuksista. Truger käyttää simulaatioissaan Suomen osalta julkisten investointien kerrointa 1,27, mutta toteaa arvion olevan suorastaan ylivarovainen, kun ottaa huomioon viimeaikaiset empiiriset tutkimukset. Kerroin riippuu olennaisesti suhdannetilanteesta, joten sekin puoltaa tulkintaa, että arvio 1,27 on kovin varovainen, todennäköisesti reilusti alakanttiin. Silti jo 1,27 suuruinen kerroin riittää helposti takaamaan sen, että investointiohjelma maksaa itsensä takaisin ajan myötä.
Lisäksi kerroin riippuu myös noudatetusta talouspolitiikasta. Jos julkistulojen lisäys käytetään edelleen sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän kasvun edistämiseen (ennemmin kuin velkojen nopeaan poismaksamiseen tai veronalennuksiin), kerroin voi osoittautua vielä korkeammaksi. Tämä analyysi tukee yksiselitteisesti kirjassani Suomen talouspolitiikan tulevaisuus käyttämiäni arvioita. Alla on kirjani taulukko 10, joka tiivistää arvioni kertoimen suuruudesta:
| Kerroin | Todennäköisyys kun oletetaan taantuma ja järkevä talouspolitiikka | Kertoimen suhdanneherkkyys | Kertoimen riippuvuus talouspolitiikasta |
| 1,0-1,5 | 0,25 | Suuri | 25-30% |
| 1,5-2,0 | 0,4 | Suuri | 25-30% |
| Yli 2 | 0,35 | Suuri | 25-30% |
Viime vuonna vaalitarkoituksiin tekemäni yksinkertaistava vertailu
Benin ja Heikin listasta vaikuttaa siis uusimman tutkimustiedon valossa enemmän kuin kohdalliselta (ks. myös
tämä). Listojen vertailun voi lukea myös näin: Sipilän hallitus on toteuttanut eri suuntiin laajennetun huononnuksen Benin listasta, mukana ovat nyt esimerkiksi koulutusleikkaukset. Seuraukset ovat olleet juuri niin onnettomia kuin oli syytä odottaakin. Suomi pitää perää unionin talouskehityksessä, jossa siinäkään ei ole mitään hurraamista. Suomen teollinen kapasiteetti ja yhteiskunnan perusrakenteet murenevat.
Mikä tahansa muunnelma Heikin listasta olisi vienyt Suomen nopeaan kasvuun ja vähentänyt työttömyyttä nopeasti. Tilanne olisi julkisten palvelujen, koulutuksen ja tutkimuksen osalta suorastaan loistava, ainakin verrattuna asioiden nykyiseen surkeaan jamaan. Myös aiempia tulonsiirtoleikkauksia olisi peruttu eli kaikkein vähävaraisempien asema olisi nykyistä parempi. Ja ennen kaikkea Suomessa olisi tällä erää jo käynnissä laaja investointiohjelma, jonka tärkeimmät vaikutukset näkyisivät tulevaisuuden tuotantokapasiteetissa ja tuloissa. Se olisi edullista myös yrityksille ja yrittäjille.
Miten nyt vallitseva hulluus saataisiin loppumaan? Viime aikoina minua on alkanut kiinnostaa erityisesti tämä kysymys: kun vuodet kuluvat, mutta minkäänlaista merkittävää kasvua ei ole näkynyt ja talouden ja yhteiskunnan rakenteet rapautuvat, eikö tosiaan voisi ajatella, että yrityksienkin näkökulmasta suunnanmuutos olisi tarpeen? Onko elinkeinoelämän tai teollisuuden piirissä sellaisia toimijoita, jotka suhtautuvat vallitsevaan talouspoliittiseen suuntaukseen kriittisesti ja olisivat kiinnostuneita pohtimaan vaihtoehtoja tai tukemaan sellaisten rakentamista?
Tällä erää suurin osa elinkeinoelämästä haluaa ensisijaisesti vähentää veroja ja sääntelyä, mutta ei kai liikemaailma ole niin yhdenmukainen mielipiteiltään, etteikö sieltä löytyisi muidenkin näkökulmien kannattajia? Tai edes sellaisia, jotka voisivat alkaa kyseenalaistaa toimiiko nykyinen talouspolitiikka? Esimerkiksi: kun yritysvero oli 60%, Suomi kasvoi 4-5 prosentin vuosivauhtia, nyt kun yritysveroa on jäljellä enää vain 20%, niin kasvua ei ole lainkaan ja investoinnit ovat jäässä.
Luulisi, että ainakin joku alkaisi pikkuhiljaa esittää tällaisia kriittisiä kysymyksiä…
Heikki Patomäki
PS. Taulukon alla olevat linkit eivät näy toimivan ainakaan kaikille selaimilla, tässä vielä osoitteet:
http://heikkipatomki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/188514-patomaen-elvytyslista
https://patomaki.fi/2015/01/hystereesi-ja-kerroin-miksi-talousoppineet-sen-enempaa-kuin-poliitikot-eivat-uskalla-vetaa-oikeita-johtopaatoksia/
