Helsingin Sanomien 12.4. julkistama mielipidetiedustelu kertoo samaa mitä lukuisat viestit äänestäjiltä ja vaalikentiltä: vasemmisto on nyt lisäämässä kannatustaan. Ajattelevat kansalaiset näkevät, että perussuomalaisilla ei ole tarjota muuta vaihtoehtoa kuin ennakkoluuloja toiseutta kohtaan. Pahimmassa tapauksessa kyse on pelkästä vihanlietsonnasta. Talous- ja yhteiskuntapoliittisesti puolue on hajanainen eikä poikkea olennaisesti nykyisten hallituspuolueiden linjauksista, EU-kysymyksiä lukuun ottamatta. Kupla on puhkeamassa.
Vihreät ovat menettäneet uskottavuutensa pysymällä hallituksessa periaatteista piittaamatta. Uusliberaaliin talouspolitiikkaan osallistuminen on ehkä vielä ollut jotenkin ymmärrettävää oikeistovihreiden keskuudessa, mutta ydinvoimakysymys ja yliopistolaki hiertävät kyllä uskollisempien äänestäjien tuntoja. Vihreys on laimentunut jopa kannanottojen tasolla. Suomen Luonto -lehden selvityksen mukaan (http://www.suomenluonto.fi) kaikkein vihrein puolue on nyt vasemmistoliitto.
Demarit ovat odotetusti parantaneet tulostaan, mikä on hyvä asia myös tulevien hallitusneuvotteluiden kannalta. Lipposlaisuus on kuitenkin sen verran syvässä, että vähänkään kriittisemmät äänestäjät joutuvat kysymään itseltään: voiko demareihin kuitenkaan luottaa? SDP parantaa tulostaan suhteessa hallituspuolueisiin, ja hyvä niin, mutta lukuisat demari-äänestäjät ovat kertoneet äänestävänsä – usein ensimmäistä kertaa elämässään – vasemmistoliittoa.
Kielipolitiikassa RKP:llä on näkemys, joka ei olennaisesti poikkea vasemmiston linjasta. Muuten on vaikea tietää onko RKP:llä mitään muuta linjaa kuin hallituksen kulloinenkin virallinen linja? Itseäni hiertää eniten kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinin osallisuus uuden tekijänoikeuslain valmisteluun. Tekijänoikeudet kuuluvat lähtökohtaisesti tekijälle, eivät työnantajalle. Yhteisyyden, ihmiskunnan yhteisen perinnön ja julkisuuden periaatteiden näkökulmasta monet nyt vallalla olevat pyrkimykset saada hyvityksiä tekijänoikeuksien rikkomisesta loukkaavat vapauden ja oikeudenmukaisuuden ihanteita – välillä jyrkästikin. Piraattipuolue on tehnyt hyvää työtä nostamalla näitä ongelmia esiin, mutta yhden asian liikkeenä se ei itsessään ole uskottava vaihtoehto.
Keskustapuolue kuulostaa usein samalta kuin RKP: hajuttomalta ja mauttomalta. Vaikka pääministerin salkku on jo pitkään kuulunut keskustalle, Suomea on tosiasiassa vetänyt kokoomus. Rahalla saa tietenkin ostettua näkyvän kampanjan, ja osa mediasta on muutenkin kokoomuksen linjoilla, mutta riittääkö se takaamaan edes 20% kannatuksen? Kokoomus ehtii vielä hyvin vajota toiseksi tai kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi.
Jo liian kauan jatkuneelle nykymenolle on olemassa selkeä ja uskottava vaihtoehto, katsoi asiaa sitten järkevän talouspolitiikan, demokratian, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, vihreyden tai globaalin solidaarisuuden näkökulmasta: vasemmistoliitto. Kääntäkäämme suunta kohti uusliberalismin jälkeistä maailmaa!
