Kävin eilen Savonlinnan oopperajuhlilla katsomassa Puccinin Turandot’n. Ymmärtääkseni sitä pidetään yhtenä klassisen kaanonin mahtavimmista ja visuaalisesti näyttävimmistä teoksista. Joka tapauksessa Turandot on “korkeakulttuurin” ilmentymä, jota esitetään kerta toisensa jälkeen yleisölle ympäri maailmaa. Musiikki on dramaattista, lavastukset näyttäviä ja rakkauden ja kuoleman tarina paatoksellinen.

NATO on päättänyt valtavasta puolustusmenojen korotuksesta: jäsenmaiden odotetaan jatkossa käyttävän 5 % bruttokansantuotteestaan puolustukseen – 3,5 % suoraan asevoimiin ja 1,5 % joihinkin laajempiin turvallisuusmenoihin. Suomelle, joka liittyi NATOon huhtikuussa 2023, tämä uusi linjaus tulee ajankohtana, jolloin talouskasvu on olematonta tai hidasta, julkisia menoja leikataan ja suhteet Venäjään ovat poikki.

Lontoon Ukraina-kokous, johon osallistui 16 eurooppalaisjohtajaa, huipentui sunnuntai-illan (2.3.2025) ilmoitukseen tulevasta rauhansuunnitelmasta. Kokouksessa sovittiin, että Britannia ja Ranska tekevät suunnitelman siitä, miten konflikti saataisiin päätökseen. Lisäksi Britannia ja Ranska ehdottavat kuukauden tulitaukoa. Toisaalta kokouksessa puhuttiin myös tuen lisäämisestä Ukrainalle, Ukrainan aseman vahvistamisesta, joukkojen lähettämisestä Ukrainaan ja Euroopan uudelleen varustautumisesta sotaa varten.

Turvallisuusdilemman käsite on keskeinen lännen ja Venäjän välisen konfliktin selittämisessä. Se auttaa ymmärtämään, miten valtioiden pyrkimykset vahvistaa omaa turvallisuuttaan voivat paradoksaalisesti lisätä epävarmuutta ja jännitteitä valtioiden ja niiden liittoutumien välisissä suhteissa. Tämä blogi julkaistiin alun perin Osallisuus-mediassa.