Hieman täydennetty ote vasemmiston vaalilehden 2015 haastattelusta:
’Heikki Patomäki lähtee vaaleihin kolmella kärjellä: radikaali suunnanmuutos talouspolitiikkaan, kaikille yhtäläinen vapaus kehittymiseen ja viisautta ulkopolitiikkaan.
Talouspolitiikka on hänen mukaansa avainasemassa näissä vaaleissa. ”Mitä pidemmälle uusliberalisaatio on edennyt, sitä huonompaa talouskehitys on ollut, samalla kun nykymuotoisen kasvun ekologiset ja sosiaaliset rajat ovat tulossa vastaan”, hän summaa.
Laaja julkisten investointien ohjelma maksaa itsensä takaisin, koska pitkän taantuman takia sillä on suuria kerrannaisvaikutuksia. Tavoitteena on täystyöllisyys. ”Samalla kaikkien yhtäläinen vapaus hyvinvointiin ja kehittymiseen on myös suomalaisen menestyksen avain. Osallistava yhteiskunta on parempi kaikkien hyvinvoinnille ja motivaatiolle.”
Paras yhteiskunta olisikin ymmärrettävä yhteiskunta: asioista ei tarvitse tehdä tarpeettoman monimutkaisia. Tämä koskee etenkin suuria mullistuksia, kuten soteuudistusta, ja on tärkeää myös demokratian kannalta.
”Monimutkaistaminen johtaa helposti siihen, että syntyy yhä kasvava työnjako ja kuilu eliitin ja hallittavien välillä”, Patomäki muistuttaa. ”Tulen omalta osaltani tekemään kaikkeni saadakseni turhan hallinnollisen myllerryksen minimoitua ja puolustaakseni yksinkertaisuutta ja demokratiaa, oli sitten kyse terveydenhoidosta, perusopetuksesta tai asuntorakentamisesta.”
Ulkopolitiikassa lääkärin ja sillanrakentajan roolia tarvitaan taas. Niiden omaksuminen edellyttää puolueettomuuden tilan maksimointia, vaikka sitten EU-jäsenenäkin. Kekkosen tavoin tässä tilanteessa on syytä kokeilla kaikkea mahdollista. Voidaan toimia ETYK:in ja YK:n kautta, harrastaa omaehtoista diplomatiaa, ja tehdä uusia yhteistyöaloitteita.
Puolueettomuus ei kuitenkaan riitä. Akuuttien vastakkainasettelujen taustalla on pitkän linjan poliittisen talouden kehityskulkuja, jotka ovat johtaneet eriarvoisuuden lisääntymiseen, vaurauden kasaantumiseen ja demokratian rapautumiseen niin Venäjällä kuin EU:ssa, itse asiassa melkein kaikkialla. Emme voi olla puolueettomia tällaisen yhteiskunnallisen kehityksen suhteen.
On siis osattava katsoa myös akuuttien konfliktien ja vastakkainasettelujen taakse. Paljon on kiinni Euroopan unionin kehityksestä, mutta ennen kaikkea tarvitsemme nykyistä paljon toimivampia, oikeudenmukaisempia ja demokraattisempia globaalin hallinnan järjestelmiä.
2000-luvun yleisenä tavoitteenamme siis olkoon globaali demokratia.’
Vaalien kauaskatseisin talousohjelma Suomelle: Heikin lista! & Kaapataan rakenneuudistus!
Ulkopolitiikan perinteistä ja tulevaisuudesta: Kyllä tämä on niin saatanan surkeaa & UKK:n perintö nykyisessä maailmanjärjestyksessä
Kohti globaalia demokratiaa: Kolonialismin kautta globaaliin demokratiaan & Demokraattinen globaalikeynesiläisyys
———————————————
Vasemmiston vaaliohjelma löytyy kokonaisuudessaan täältä.
Kohokohtia:
- Talouden elvyttämiseksi ja työllisyyden nostamiseksi toteutetaan laaja julkisten investointien ohjelma. Leikkausten sijaan tarvitaan lähivuosina vuosittain useiden miljardien julkisia lisäpanostuksia ekologisesti kestävän tuotannon edistämiseen ja hyvinvointipalvelujen sekä perusturvan rakennemuutokseen
- Investointi tuottaa itseään enemmän taloudellista toimintaa ja jopa vähentää julkisen talouden velka-astetta. Tämä kerroinvaikutus on nyt Suomessa korkea, koska maassa on paljon työttömyyttä ja muita käyttämättömiä voimavaroja
- Kaikkia tuloja on verotettava samassa progressiivisessa verotaulukossa
- EU:n ja Yhdysvaltain TTIP-vapaakauppaneuvotteluista on luovuttava ja EU:n ja Kanadan CETA-sopimus hylättävä
- Suomen on liityttävä rahoitusmarkkinaveroa valmistelevien maiden joukkoon
- Suomen on oltava hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä
- Uusia ydinreaktoreita ei pidä rakentaa
- Suomen on toimittava aktiivisesti YK:n ilmastonmuutossopimuksen aikaansaamiseksi ja edistettävä globaalia kasvihuonekaasuveroa
- Pätkä-, silppu- ja vuokratyöntekijöille on annettava samat oikeudet kuin vakituisissa työsuhteissa ja turvattava myös niiden toteutuminen
- Työntekijöille on maksettava takuupalkka ja nollasopimukset on kiellettävä
- Turvallisuuspolitiikassa Suomi paitsi pysyy sotilaallisesti liittoutumattomana niin soveltaa tarvittaessa puolueettomuuden ihanteita konfliktien ja sotien ratkaisemiseksi
- Suomen ei tule hakea eikä valmistella Nato-jäsenyyttä eikä kehittää Nato-suhteita sellaiseksi, että ne käytännössä kytkevät Suomen osaksi Nato-järjestelmiä
- Suomen on tunnustettava Palestiinan valtio ja toimittava tunnustamisen puolesta kansainvälisesti
- Vasemmisto tavoittelee uutta yliopistolakia, joka perustuu tieteen ja taiteen vapauden, demokratian ja sivistyksen arvoille nykyisen markkinalogiikan ja yhtiöhierarkian sijaan; on alettava valmistella uutta yliopistolakia
