Hallitusneuvottelujen dramaattiset käänteet kielivät syvällisemmästä poliittisesta muutoksesta. Keskustan johtama porvarihallitus kärsi murskatappion vaaleissa. Häviäjien kilpailussa kokoomus jäi suurimmaksi puolueeksi, mutta 20,4% äänistä ja 44 paikkaa eduskunnassa eivät takaa minkäänlaista johtoasemaa ilman muiden puolueiden hyväksyntää.
Kriisipaketit ja Euroopan pysyvä vakausmekanismi: mikä on demokraattisen vasemmiston näkemys Euroopan tulevaisuudesta?
Riippumatta miten hallituksen muodostaminen etenee, Euroopan velkakriisipakettien ja Euroopan vakausmekanismin (EVM) käsittely on edessä joka tapauksessa. EVM:n on tarkoitus astua voimaan tammikuussa 2013, mutta sitä ennen eteen tulee – mahdollisesti jo lähipäivinä tai viikkoina – uusia kriisejä. Säätytalon hallitusneuvottelujen pohjana toimi Kataisen ja Urpilaisen sopimus, mutta siinä esitetyt ”Suomen ehdot” ovat pääosin samoja kuin ne, mistä EU:n talousministerien kesken oli jo sovittu. On monta hyvää syytä olennaisesti korjata ja muuttaa kriisipaketteihin ja vakausmekanismiin osallistumisen ehtoja. Katainen-Urpilainen sopimus tukee käytännössä uusliberalististen periaatteiden edelleen vahvistamista, mutta vaikka uusliberalismi voi vahvistua hetkellisesti, lopputulos ei kuitenkaan ole vakaa, sillä järjestelyyn sisältyy hallitsemattoman mantereenlaajuisen velkakriisin siemenet. Sellainen kriisi laittaisi myös Suomen valtion budjetin uuteen uskoon. Valtiovarainministeriön ja kokoomuksen menoleikkaustavoitteista tulisi nopeasti ”vääjäämättömiä”. Tämän 2.6. ajantasaistetun muistion yhteenvedossa esitän yhdeksän keskeistä tarvittavaa muutosta (teksti on 3000 sanaa pitkä ja helpommin luettavissa pdf-tiedostona kohdasta kirjoituksia/Eurooppa).
Miksi hallitusneuvottelujen pitäisi olla salaisia?
Vain yksi johtopäätös on mielestäni mahdollinen: myös hallitusneuvotteluiden tulisi olla julkisia. Vaikka tv-kameroita tai journalisteja ei haluttaisikaan itse neuvotteluhuoneisiin, pohjapapereiden pitäisi olla julkisia ja kaikilla osallistujilla pitäisi olla oikeus kommentoida julkisesti neuvottelujen kulkua. Kun kaikki on julkista, ei vuotajillekaan ole mitään roolia. Jatka lukemista
Demokraattinen globaalikeynesiläisyys
Globaalikeynesiläiseen uusjakoon kuuluu ainakin rahoitusmarkkinoiden tiukka uudelleensääntely ja globaalit verot, joita ovat esimerkiksi rahoitustransaktioverot ja globaali kasvihuonepäästövero. Työntekijöiden oikeuksia ja järjestäytymistä on tuettava planetaarisessa mittakaavassa ja kaikille ihmisille on saatava kunnollinen peruskoulutus siten, että sen rahoitus nähdään osana tulojen globaalia uusjakoa. Tarvitaan myös valtioiden ja keskeisten kansainvälisten järjestöjen talouspolitiikkojen koordinaatiota sekä yksityisen ja julkisen kysynnän säätelyä ja ylläpitämistä yleismaailmallisesti. (Ilmestyy torstaina 19.5. Mika Rönkön toimittamassa ATTACin 10-vuotisjuhlapamfletissa Toisenlaisen maailman manifesti). Jatka lukemista
