”Syylliset täytyy saada vastuuseen!”

20. heinäkuuta 2014

Julkisuudessa esitetty evidenssi malesialaiskoneen turmasta viittaa ainakin alustavasti siihen, että Venäjä-mieliset joukot itäisessä Ukrainassa ampuivat matkustajakoneen alas tehokkaalla Venäjällä valmistetulla BUK-ilmatorjuntajärjestelmällä. […] Kaksi väärää ei tee yhtään oikeata, mutta kysymys kuuluu: mistä tulee englanninkielisen maailman oikeutus vaatia malesialaiskoneen pudottajia vastuuseen ja oikeuden eteen? Laillisuusperiaate edellyttää, että kaikki ovat yhdenveroisia lain edessä.

Kaikki ovat syyttömiä kunnes toisin osoitetaan puolueettomassa oikeudenkäynnissä, mutta tällaista oikeudenkäyntiä odotellessa joudumme itse kukin arvioimaan tilannetta saatavilla olevan todistusaineiston perusteella. Yksi näkökohta on se, että Venäjän esittämät vastasyytökset ja -kysymykset vaikuttavat enemmän retorisilta yrityksiltä johtaa huomiota toiseen suuntaan tai korkeintaan epämääräisiltä aihetodisteilta, eivät uskottavasti perustelluilta tulkinnoilta siitä, mitä on tapahtunut.

On myös mahdollista ja jopa todennäköistä, että BUK oli Venäjän toimittama ja että sitä operoi Venäjän valtion palkkalistoilla olevat henkilöt. Ylipäänsä ei ole lainkaan selvää, mikä on paikallisten ja Venäjältä vapaaehtoisina rekrytoitujen ja tuotujen joukkojen osuus ”kapinallisten” keskuudessa. Taisteluissa kuolleiden ruumiita lienee joka tapauksessa kuljetettu sadoittain takaisin Venäjälle. Tällaisiakin tietoja on tietysti vaikea varmentaa, kun sekavaa ja väärää informaatiota tulvii joka puolelta.

Joka tapauksessa: tämänhetkisen julkisuudessa esitetyn todistusaineiston perusteella ei ole mikään ihme, että ympäri maailmaa ja varsinkin englanninkielisessä maailmassa peräänkuulutetaan oikeustoimia syyllisiä vastaan – ja tulilinjalla on myös itse presidentti Putin. Matkustajakoneen alasampuminen on törkeä joukkomurha ja syylliset on saatava vastuuseen. Tästä olen ilman muuta samaa mieltä.

Venäjän vastaus on ollut tuoda esille lännen ja erityisesti Yhdysvaltojen ja Britannian tekemiä vääryyksiä, sillä hieman kyseenalaisella logiikalla, että kahdesta väärästä jotenkin seuraisi yksi oikein. Esimerkiksi Venäjän viimeisimmät viisumikiellot koskevat yhtä amerikkalaista kongressiedustajaa sekä 12 muuta amerikkalaista, jotka liittyvät Guantanamon vankileiriin ja irakilaiseen Abu Graibin vankilaan.

Britannian pääministeri David Cameron on vaatinut voimallisesti, että Venäjä täytyy vetää tilille itäisen Ukrainan epävakauttamisesta – varsinkin jos varmistuu, että Venäjä-mieliset separatistit olivat malesialaiskoneen pudottamisen takana. Tämäkin vaatimus kuulostaa periaatteessa oikealta. Väkivaltainen konfliktin tietoinen lietsominen ja laajentaminen on väärin sekä moraalin että kansainvälisen lain kannalta, maailmanrauhasta ja turvallisuudesta puhumattakaan.

Silti myös Venäjän länsi-kritiikissä on perää. Jos joku maa on erityisen usein osallistunut sotiin ja tietoisesti epävakauttanut maita ja hallituksia niin se on Yhdysvallat, usein juuri Britannian avustuksella. Lista on pitkä. Pelkästään viimeiseen 15 vuoteen mahtuu erilaisia väkivaltaisia tai väkivaltaan johtaneita interventioita parikymmentä, Kosovosta Venezuelaan ja Georgiasta ja Ukrainasta Libyaan. Kaksi maata (Afganistan ja Irak) on ollut pitkän sotilaallisen miehityksen kohteena. Keinovalikoimaan kuuluvat salamurhat ja tappavat lennokki-iskut.

Yhdysvallat on systemaattisesti asettunut kansainvälisen lain yläpuolelle, mistä juuri Guantanamon vankileirin ja irakilaisen Abu Graibin vankilan kidutukset ovat purevia esimerkkejä. Yhdysvallat ei ole liittynyt kansainväliseen rikostuomioistuimeen.

Varsinkin Bush-nuoremman hallinnon kampanjoi voimallisesti tuomioistuinta vastaan, suoranaisesti lahjoen monia hallituksia varsinkin globaalissa etelässä olemaan liittymättä siihen. Lähtökohtana on, että kukaan maailmanyhteisössä ei saa syyttää amerikkalaisia mistään rikoksista. Britit ovat mukana rikostuomioistuimessa, mutta katsovat sen toiminnan soveltuvan vain muiden maiden kansalaisiin.

Kaksi väärää ei tee yhtään oikeata, mutta kysymys kuuluu: mistä tulee englanninkielisen maailman oikeutus vaatia malesialaiskoneen pudottajia vastuuseen ja oikeuden eteen? Laillisuusperiaate edellyttää, että kaikki ovat yhdenveroisia lain edessä.

Syylliset täytyy saada vastuuseen, mutta vain niillä on oikeus vaatia tätä, jotka ovat itse sekä teoriassa että käytännössä hyväksyneet maailmanlaajuisen laillisuusperiaatteen. Yhdysvallat ei ole: tämä on selvää.

Australia on aktiivisesti tukenut rikostuomioistuinta, mutta sen ja Britannian valmius hyväksyä niiden omien kansalaisten (valtiojohtajat mukaan lukien) haastaminen oikeuteen on täysin testaamatta.

Julkisuudessa on viime kuukausina ollut puhetta brittisotilaiden haastamisesta oikeuteen Irakin Basrassa tapahtuneiden väärinkäytösten takia, mutta asia ei ole edennyt, eikä Britannian valtiojohtajien syyttäminen väärin perustein tapahtuneesta Irakin sodasta tule edes kyseeseen.

Näissä olosuhteissa niin lääkärin kuin tuomarin rooli näyttää jäävän niille maille, jotka uskaltavat vaatia kaikkia vastuullisia tilille teoistaan.

Nykyhallituksen Suomesta ei näytä olevan oikein kumpaakaan rooliin.

Heikki Patomäki