Suomen talouspolitiikan tulevaisuus: teoriasta käytäntöön

22. syyskuuta 2014

”Professori Patomäen investointiohjelma”. Into julkaisee kirjan heti vuoden 2015 alussa. Tässä kirjan kansi ja ensiesittely!

patomaki_talouspolitiikan_tulevaisuus_kansi (pieni pakattu)

Kansalaisilla on mahdollisuus osallistua taloutta ja sen politiikkaa koskevaan keskusteluun; asiantuntijoilla ei ole tiedon monopolia. Professori Patomäen kirjan tärkein pointti ei kuitenkaan ole vallitsevan talousteorian ja asiantuntijatiedon kritiikki. Kirjan päätavoite on kehittää vaihtoehtoinen ja kokonaisvaltainen talouspoliittinen ohjelma, siirtyä teoriasta käytäntöön.

Vaihtoehtoisen ohjelman ytimessä on laaja julkisten investointien ohjelma. Investoinnit ovat avain kasvuun ja työllisyyteen. Elämme yhteenkietoutuneessa maailmantaloudessa. Ohjelma täytyy suunnitella huolellisesti, jotta kerroinvaikutukset eivät heti valu muualle, ja jotta investointien avulla saadaan talous ohjattua ekologisesti kestävälle kasvu-uralle. Yhtä tärkeää on, että kehitetään kapasiteettia niillä maailmantalouden alueilla, jotka laajenevat tulevaisuudessa.

Kun kerroinvaikutus otetaan huomioon, ohjelman seuraukset voivat olla dramaattiset niin työllisyydelle kuin kasvulle. Parhaassa tapauksessa aiempaakin velkaa voidaan maksaa pois myös absoluuttisesti, koska investoinnit lisäävät talouskasvua ja verotuloja. Ideana on luoda esimerkki siitä, kuinka vallitsevalle kilpailukyky- ja deflaatiokehitykselle on olemassa vaihtoehto jopa nykyisen maailmantalouden puitteissa. Tarkoitus on samalla edesauttaa muutoksia niin Euroopan unionissa kuin globaalihallinnassa.

Patomäki kehottaa myös ”kaappaamaan rakenneuudistuksen!”. Vaihtoehtoiseen talousohjelmaan kuuluu keinoja purkaa rutiinituotannon ja talouden avantgardismin välisiä eroja. Megayhtiöt ja -pankit ovat konservatiivisia ja pyrkivät turvaamaan voittonsa ja valta-asemansa. Innovaatiot syntyvät siellä, missä ihmiset ovat vapaita ja voivat tavoitella hyvää elämää; siellä missä syntyvät uudet yritykset, osuuskunnat ja verkostomaiset tuotantorakenteet; ja siellä missä tiede ja taide ovat vapaita ja itsehallinnollisia.