Sotien laajeneminen on luonut ennennäkemättömän vaarallisen maailmantilanteen. Hallituksilla on perustava velvollisuus turvata rauha ja ratkaista aseelliset konfliktit. Myös Euroopalla on vastuu etsiä tapoja lopettaa alueellaan käynnissä oleva sota – Venäjän ja Ukrainan välinen sota. [Tämä vetoomus julkaistiin ensin Corriere della Serassa (yksi Italian vanhimmista ja luetuimmista sanomalehdistä) ja ilmestyi useissa eurooppalaisissa lehdissä seuraavina päivinä. Se on nyt julkaistu myös suomeksi Ydin-lehden numerossa 2/2024; käännös HP.]
Jatka lukemistaNaton laajenemisen merkitys
Kolmen viikon takaisessa kolumnissaan Paavo Teittinen otti kantaa Naton laajentumiseen Venäjän rajoille (HS 10.1.). Hän viittaa ”mearsheimerilais-patomäkeläiseen diskurssiin”, jonka ”väite Naton uhasta on Ukrainan sodan kantamyytti”. Käsitykseni mukaan tämä ei suinkaan ole sodan ”kantamyytti”. En myöskään jaa John Mearsheimerin ”hyökkäävää realismia”. Mearheimerin teoria on versio ns. uusrealismista, jota olen kritisoinut tutkimuksissani yli kolmen vuosikymmenen ajan.[1]
Jatka lukemistaVihapuhe ja julkisen keskustelun tila Suomessa
Iltalehden haastattelua voi ajatella tieteellisenä kokeena. Kun sanoo Venäjästä, Ukrainasta tai Natosta jotain, mikä poikkeaa valtavirrasta, niin missä määrin reaktiot vastaavat ennakointiani siitä huolimatta, että kirjoituksessa on nimenomaisesti mainittu vihapuheen ongelma ja sen vaarat?
Jatka lukemistaVasemmisto epäonnistui velkakeskustelussa – mutta sen ei olisi tarvinnut
HS:n talouden ja politiikan toimituksen esihenkilö Veera Luoma-aho julkaisi eilen sunnuntaina 20.8. kolumnin vasemmiston epäonnistumisesta velkakeskustelusta. ”Kesällä Suomessa on puhuttu rasismista, mutta keväällä käytiin velkavaalit”, toteaa Luoma-aho ja jatkaa, että suomalaisten suhde velkaan on vähän samanlainen kuin saksalaisten suhde inflaatioon. Hän olisi voinut luonnehtia tuota suhdetta myös voimakkaammin, jopa pakkomielteiseksi.
Jatka lukemista
