Ensin en ajatellut vastata ”Katsastaja H:n” hyökkäykseen lainkaan. Kokemuksesta tiedämme, että nimimerkkien takaa kirjoittelu on usein sävyltään henkilökohtaista ja hyökkäävää, välillä törkeää tai jopa suoranaista vihapuhetta. Aiemmin samoilla blogisivuilla oli ollut toisen ”katsastajan” blogi ”Kaiken maailmanpolitiikan professori”, joka oli paitsi henkilöhyökkäys niin myös yritys löytää teknisiä virheitä lyhyestä tv-haastattelusta. Siinä sanomisiani tulkittiin tarkoituksellisen pahansuovasti.
Jatka lukemista
Kuinka käy sivistynyt keskustelu taloustieteilijältä?
Kenen talouspolitiikka on katastrofaalista?
HS ei näytä tarjoavan foorumia asialliselle keskustelulle vasemmistosta tai talouspolitiikan vaihtoehdoista, mutta onneksi on olemassa muitakin foorumeita. Yrjö Raution poleemista HS-kolumnia ”Vasemmistoliiton talouspolitiikka on katastrofipolitiikkaa” linkkailtiin ja twiittailtiin laajalti. Lauantaina 24.1. lähetin HS mielipidesivuille lyhyen vastineen Rautiolle. Pyynnöstä lyhensin sitä edelleen, vaikka julkaisemista pidettiin ”epävarmana”. Muutama päivä myöhemmin, kun tiedustelin asiaa, julkaisemisesta oli jo tullut ”hyvin epävarmaa”. Lopulta en saanut enää vastausta kysymykseeni ”milloin asia sitten raukeaa?”. Niinpä julkaisen vastaukseni Rautiolle nyt blogina eli: ”Kenen talouspolitiikka on katastrofaalista?”.
Keskustan ja Sipilän talouspoliittinen linja on leikkauksia ja yksityistämistä
Eduskuntavaalien tärkein teema on talouspolitiikka. Vaikka lukuisat muutkin asiat vaikuttavat ihmisten mielipiteiden muodostukseen, kaikkien hallinnonalojen käytettävissä oleva varat ja siten politiikka-mahdollisuudet riippuvat talouskehityksestä. Vasemmiston vaaliohjelman motto on ”jälleenrakennetaan hyvinvointivaltio”, mutta se ei onnistu ilman rahaa ja poliittista tahtoa. Viikkolehden näkökulma perjantaina 23.1.2015.
Hystereesi ja kerroin: miksi talousoppineet ja poliitikot eivät vedä oikeita johtopäätöksiä?
Yhden asian Suomen talouspolitiikan tulevaisuus on jo saanut aikaan: vilkasta keskustelua kerroinvaikutuksesta ja nyt myös ”hystereesistä” (eli aktiivisen finanssipolitiikan pitkän aikavälin vaikutuksista). Vaikka tavallisen kansalaisen korvissa kysymys kertoimesta voi kuulostaa tekniseltä, tämä keskustelu on ratkaisevan tärkeä talouspolitiikan suunnan kannalta. Vähänkään uskottavilla kerroin- ja muiden parametrien arvoilla saadaan tulokseksi, että Suomessa ja koko EU:ssa vuosia noudatettu säästö- ja leikkauspolitiikka on ollut jokseenkin järjetöntä, ja että suunnitelmat syventää sitä politiikkaa ovat vielä järjettömämpiä.
