Uusi yliopistolaki 2020
Uusi yliopistolaki 2020 on Yliopistokäänne-projektin tuottama näkemys tulevaisuuden yliopistosta Suomessa ja maailmalla. Yliopistojen on otettava niille kuuluva paikkansa vastuunkantajina kansallisten ja maailmanlaajuisten ongelmien kriittisessä erittelyssä ja ratkaisemisessa. Vanhoihin ihanteisiin vetoaminen ei tässä tilanteessa riitä. On konkreettisten toimenpiteiden aika. Nykyinen, vuoden 2010 yliopistolain viitoittama yliopistopoliittinen linja on tullut tiensä päähän. Yliopistojen autonomia ja koko yliopistoyhteisön osallistuminen päätöksentekoon eivät toimi eivätkä toteudu nykyisen järjestelmän vallitessa.
4000 yliopistolaista allekirjoitti yliopistokäänne-vetoomuksen keväällä 2016 (yliopistokaanne.fi). Yliopistokäänne-projekti on nyt saavuttanut toisen vaiheensa, kun sen perustelema ja laatimauusi yliopistolain luonnos julkaistaan.
Lain ja sen laajat ja yksilöidyt perusteet laatineeseen työryhmään ovat kuuluneet professorit Visa Heinonen, Jukka Kekkonen, Veli-Pekka Lehto ja Heikki Patomäki sekä joukko muita vetoomuksen alkuperäisiä allekirjoittajia, kuten professori Annamari Ranki.
Uusliberalismi Suomessa
“Uusliberalismin osoittaa Patomäen mukaan ideologiaksi nimenomaan se, että päämäärien vastaiset tulokset vain lujittavat kannattajien uskoa: vika on aina puolitiehen jääneessä toteutuksessa, ei aatteissa.” (HS)
“Harva tunnustautuu uusliberalistiksi Suomessa. Professori Heikki Patomäki kertoo miksi.” (Voima)
Uusliberalismi Suomessa –kirjan kaksi ensimmäistä WSOY-painosta myytiin nopeasti loppuun eikä kirjaa ole ollut saatavilla vuosiin. Nyt kirjan kolmas painos on vapaasti ladattavissa! Mukana uusi pitkä esipuhe, jossa arvioin, osuivatko kirjan diagnoosi (historialliset ja kausaaliset selitykset); prognoosi (tulevaisuus-ennakoinnit); ja terapia (ehdottamat vaihtoehdot) oikeaan?
Suomen talouspolitiikan tulevaisuus – Teoriasta käytäntöön
Professori Heikki Patomäen uuden kirjan päätavoite on kehittää vaihtoehtoinen ja kokonaisvaltainen talouspoliittinen ohjelma. Ytimessä on ”Professori Patomäen julkisten investointien ohjelma”, jonka seuraukset voivat olla dramaattiset niin työllisyydelle kuin kasvulle. Parhaassa tapauksessa aiempaakin velkaa voidaan maksaa pois myös absoluuttisesti, koska investoinnit lisäävät talouskasvua ja verotuloja.
Tulevaisuuden politiikkaa
Ihmiskunnan historia on vasta alkamassa.
Heikki Patomäki puolustaa selkeiden arvojen ja perustavien merkitysten palauttamista politiikkaan. Tulevaisuuden politiikkaa on analyysi niistä historiallisista ja rakenteellisista ehdoista, joiden puitteissa nyt tehdään päätöksiä: nuo valinnat määrittävät meidän kaikkien vapauden mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Tulevaisuus on avoin, mutta ei suinkaan vailla suuntaa.
Eurokriisin anatomia
Kun tulevaisuuden ennakointi perustuu luuloon, talouden pyörremyrskyt tulevat pakostakin yllätyksenä. Globaali rahoituskriisi 2008-2009 ja sitä seurannut Euroopan velkakriisi äimistytti paitsi tavalliset kansalaiset myös useimmat niin sanotut asiantuntijat. Heikki Patomäki kertoo miksi - ja ehdottaa miten valmistautua paremmin tulevaan. Eurokriisin anatomiassa Patomäki purkaa huolellisesti auki Euroopan velkakriisin historian ja todelliset syyt. Patomäki analysoi tarkkaan ristiriitaisen ja hauraan talous- ja rahaliiton EMUn valuviat.
Yliopisto OYJ
Yliopistoissa on tapahtunut monia muutoksia 1990-luvun alusta alkaen. Yhteisenä nimittäjänä on tulosjohtaminen ja tulosvastuu. Rahaa tutkimukseen ja opetukseen on alettu jakaa sen mukaan, miten paljon kukin yliopistoyksikkö tuottaa opetusta, tutkimusta ja miten se kykenee vaikuttamaan yhteiskunnassa. Tulosjohtamisessa siirryttiin uuteen vaiheeseen talvella 2005, kun uutta palkkajärjestelmää alettiin valmistella ja ottaa käyttöön. Tutkijoista ja opettajista halutaan tulosvastuullisia akateemisia yrittäjiä. Takana on New Public Management -oppi, jota on tehty Suomessa tunnetuksi "uutena julkisjohtamisena".
