Demokratia edellyttää julkisuutta

17. joulukuuta 2017

”Jos valtiokoneistoon luodaan sellaisia osia, jotka ovat julkisuusperiaatteen ulkopuolella, ja jotka itse saavat määritellä ne asiat, joiden katsotaan kuuluvan tähän alueeseen, ja joiden pitää siksi olla salaisia, niin mistä tiedämme, että järjestelmä toimii oikein? Mistä tiedämme, ettemme ole luoneet harvainvaltaista valtiota demokraattisen valtion sisään? Ja mistä tiedämme, ettei harvainvaltainen osa ala määritellä ja päättää kaikkia olennaisia asioita?” Tämä kirjoitukseni vuodelta 2004 soveltuu suoraan kommentiksi kohuun, joka koskee HS-artikkelia niin sanotusta Viestikoekeskuksesta. Jatka lukemista

Avoin kysymys ulkopoliittiselle instituutille: onko Venäjä käyttänyt itsenäisyysjuhlia horjuttaakseen Suomen turvallisuutta?

5. joulukuuta 2017

Ulkopoliittisen instituutin raportti ”Venäjän muuttuva rooli Suomen lähialueilla” pääsi näyttävästi julkisuuteen elokuussa 2016. Raportti oli jo itsessään vahvasti ennakkoasenteellinen, mutta varsinkin median siitä tekemät nostot vetosivat ihmisten syviin pelkoihin. (Katso asiaa koskevat blogini osa 1 ja osa 2). Olisi rehellistä, että raportin kirjoittajat pyrkisivät nyt julkisesti kertomaan, miksi heidän odottamansa tapahtumakulku ei toteutunut.

Jatka lukemista

Hyvä johtaja: vaarallinen illuusio

3. joulukuuta 2017

Yhä useammin näytetään uskottavan, että ”johtamisen ammattitaidon” merkitys kasvaa. Ennen insinöörit ja sisällön tuntijat johtivat yrityksiä, nyt ammattijohtajat (ja tietenkin sijoittajat). Julkisorganisaatioiden demokratia on korvattu johtamishierarkioilla. Avoimiin työpaikkoihin vaaditaan kosolti johtamiskokemusta ja konsultit tekevät isosta rahasta johtajakandidaateille psykologisia testejä.

Jatka lukemista

Koulutuksen rappio – suuntana banaanitasavalta

11. marraskuuta 2017

Jari Salminen tiivistää aamun poikkeuksellisen kriittisessä HS-vieraskynässään suomalaisen peruskoulujärjestelmän laskun ja rappion muutamalla osuvalla lauseella. ”Huolellisesti suunnitellusta, tarkasti ohjatusta ja systemaattisesti kehitetystä peruskoulusta ei ole paljon jäljellä. Kansainvälistä mainetta saavuttanut koululaitoksemme on joutunut innovaatiopuheen, epämääräisen opetussuunnitelmareformin ja monien samanaikaisten hanke- ja muutosprosessien kohteeksi.” Sama kehitys on itse asiassa toistunut koulutuksen joka tasolla.

Jatka lukemista