Toimitusosoite
Lähetä tilaus
Kiitos tilauksestasi
Saat sähköpostiisi kirjatilauksesi maksutiedot. Kirjat toimitetaan sinulle postitse mahdollisimman pian.
Sulje ikkuna
Eriarvoisuudesta osa 1: tehokkuus
Viime vuosikymmeninä taloustiedettä on hallinnut oppi, jonka mukaan meidän on valittava tehokkuuden ja tasa-arvon välillä. Tämän opin mukaan tulo- ja varallisuuserot ovat hyvä asia (ainakin johonkin pisteeseen asti), koska ne kannustavat ahkeruuteen ja riskinottoon. Lisäksi kannustinloukut voivat lisätä työttömyyttä. Kasvavat erot pitää hyväksyä myös silloin kun ne johtuvat luonnollisista työn kysynnän ja tarjonnan vaihteluista tai noususuhdanteesta.
”Kilpailu tarkoittaa yhteistyötä. What?!”
Oikeisto näkee yhteiskunnan kilpailuna, vasemmisto yhteistyönä. Tämä vastaa myös erilaisia teoreettisia näkemyksiä. Sosiaalidarwinismi on äärioppi, se uskoo vain kelpoisimpien pärjäävän, muut saavat sortua kilpailussa. Tavanomaisen uusklassisen teorian perusta on vähemmän dramaattisessa ”täydellisen kilpailun” mallissa. Vastakohtana näille toimii esimerkiksi John Rawlsin teoria, jonka mukaan yhteiskunta on yhteistoiminnallinen yhteishanke, jonka tehtävänä on edistää kaikkien yhteistä hyvää. Saksalainen sosialidemokraatti Eduard Bernstein määritteli sosialismin liikkeeksi kohti yhteiskunnan sellaista järjestystä, joka perustuu vapaaehtoiseen kumppanuuteen ja demokraattiseen yhteistoimintaan, kilpailun sijaan.
Taloustiedosta ja sen etiikasta ja politiikasta
Tiedekulmassa 22.5. järjestetyn keskustelutilaisuuden ensimmäisessä osiossa väittelimme professori Hannu Vartiaisen kanssa taloustutkimuksen metodologiasta ja teoriasta. Kumpikin esitteli vuoronperään yhden aihepiirin ja näkemyksen siitä, johon toisella oli tilaisuus vastata. Tästä blogista löytyvät omat johdatukseni kirjallisessa muodossa. Kolmas introni koskee talousteorian poliittisuutta. Aika loppui kesken ja tämä osio jäi pitkälti käsittelemättä. Keskustelu jatkukoon!
Mitä trollaajat tekevät – ja mitä he saavat aikaan
Usko internetin ja sosiaalisen median positiivisiin mahdollisuuksiin on kuihtunut. Esimerkiksi Facebook on joutunut laajan kritiikin kohteeksi: se tekee käyttäjistään riippuvaisia ja vääristää sosiaalisia suhteita, samalla kun sen tuottamaa dataa käytetään ihmisten manipuloimiseen kaupallisissa ja poliittisissa tarkoituksissa.
