Kirjoitin tämän kirjallisen lausunnon eduskunnan talousvaliokunnalle ja taustapaperiksi valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaostolle (jonka kokouksessa torstaina 28.4.2022 esitin myös neljä skenaariota muutosten ja niiden seurausten vaikutuksista julkistalouteen). Lausunnon näkökulmana on globaali poliittinen talous. Luonnostelen omien ja muiden tutkimusten pohjalta, miten Venäjän hyökkäys Ukrainaan on osa laajaa maailmanhistoriallista prosessia, ja mitä tässä tilanteessa olisi järkevää tehdä.

Useimmat sodat päättyvät jonkinlaiseen vastavuoroiseen rauhansopimukseen. Mitä nopeammin sellainen onnistutaan solmimaan, sitä nopeammin tappaminen ja tuhoaminen Ukrainassa loppuvat ja sitä pienempi on riski, että sota edelleen laajenee – mahdollisesti kohti jopa ydinsotaa. [Tämä on esijulkaisu, joka ilmestyy myöhemmin toimitettuna eri foorumeilla paitsi suomeksi niin myös muilla kielillä.]

Kansan uutisissa käydään keskustelua kansainvälisen politiikan standarditeorioista, realismista (Mearsheimer) ja idealismista (Angell). Teorioita pidetään usein vastakkaisina, mutta molempia syytetään nyt siitä, että ne eivät tarjoa eväitä ymmärtää tai selittää Ukrainan sotaa. [Tämä vastine on julkaistu Kansan uutisissa 20.4.2022]

Venäjän hyökkäystä Ukrainaan voidaan tulkita myös klassisena turvallisuusdilemmana, jota lännessä ei ole ymmärretty. [Tämä on hieman pidempi versio tekstistä, joka julkaistiin 13.4. HS Vieraskynänä.]