”Turponarkkien” eli turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta kiinnostuneiden keskuudessa some-suosiota saavuttanut upseeri James Mashiri kirjoitti eilen kommentin blogiini uudesta Nato-sopimuksesta. Mashirin pääpointti oli, että Nato-sopimus on vain tekniikkaa ja suora jatke jo aikaa sitten solmitulle rauhankumppanuussopimukselle. Myös salailu on normaalia.
Marshall-apua Ukrainalle
Ukrainan kriisin taloudelliset taustat ovat jääneet liian vähälle huomiolle. Tuhoisan talouskurin sijasta Ukraina tarvitsee laajamittaista talousapua ja ennen kaikkea investointiohjelman. Kirjoitin kannanottoni alun perin HS Mielipidesivuille. Vasta kun kysyin jutun kohtaloa vajaa viikkoa myöhemmin sieltä vastattiin, että ”ehdokkaiden karenssi on alkanut sivuillamme”. Viikkolehti lopulta julkaisi tämän lyhyen kirjoituksen toukokuussa eurovaalien alla.
Uuden Nato-sopimuksen poliittinen merkitys
Sunnuntaisuomalainen paljasti vajaa kuukausi sitten, että Suomi on aikeissa lähentyä sotilasliitto Natoa uudella yhteistyösopimuksella. Keskustelu uuden Nato-sopimuksen poliittisesta merkityksestä on jäänyt pinnalliseksi.
Mitkä asiat pitää päättää Euroopan unionissa?
Demokratian peruslähtökohta on, että kaikki asianosaiset voivat tasaveroisesti osallistua yhteisen tahdon ja sääntöjen muodostukseen. Silloin kun joku asia koskee kaikkia, siitä pitää päättää yhteisesti. Mitkä asiat siis koskevat kaikkia EU:ssa ja riittääkö se, vai tarvitaanko muitakin arviointiperusteita? Tämä kirjoitus, joka ilmestyy pian Helsingin metalli –lehdessä, valaisee niitä periaatteita, joiden mukaan uusien valtaoikeuksien luominen unionitasolle voi olla oikeutettua. Eurooppalaista kansakuntaa, suvereenia valtiota tai suurvaltaa emme tarvitse; suunta on kohti maailman talouspolitiikkaa ja demokratiaa.
