On hyvä asia, että koronaviruksen leviäminen on saatu edes jossain määrin kontrolliin, mutta miten tästä eteenpäin? Marinin hallitus on joko selväntänyt linjaansa tai muuttanut sitä, tulkinnasta riippuen. Kun hallitus pari viikkoa sitten ilmoitti lieventävänsä nykyisiä rajoituksia, sen ratkaisujen taustalla oli ns. Hetemäen raportin tiedot siitä, miten Suomen koronarajoitukset ovat purreet, millaisia seurauksia niillä on ollut ja mitä epidemian kehittymisestä tiedetään.[1]

Vapaaksi koronasta -asiantuntijaryhmä tarjoaa muistiossaan tutkimusnäyttöön perustuvaa tietoa koronaepidemian tukahduttamiseksi Suomessa. Epidemian tukahduttaminen tarkoittaa tartuntojen nopeaa ja määrätietoista ajamista nollan tuntumaan ja pitämistä siinä. Muistiossa perustellaan, miksi epidemian tukahduttaminen on realistinen tie ulos yhteiskunnan ja talouden pysähdystilasta. Siinä myös esitetään tarkoin valittuja toimia epidemian tukahduttamiseen. Asiantuntijaryhmä koostuu eturivin tutkijoista ja asiantuntijoista.

Monet ovat verranneet Suomen ja Ruotsin malleja: Suomessa on sairastuneita ja kuolleita paljon vähemmän. Nyt tämä ero ollaan tietoisesti poistamassa. Sairastuneiden ja kuolleiden määrän annetaan lisääntyä sen verran mitä teho-osastojen ja ruumishuoneiden kapasiteetti kestää.

Pitäisikö antaa asiantuntijoiden päättää, ja pitäisikö meidän amatööriepidemologien vaieta suosiolla? Vastaus olisi ehkä helpompi, jos asiantuntijat olisivat yksimielisiä kaikesta, mutta näin ei selvästikään ole (ks. esim. tämä). Epävarmuus vallitsee ja eri asiantuntijat nojaavat erilaisiin historiallisiin kokemuksiin, oletuksiin ja teorioihin. On mahdollista arvioida heidän päättelynsä logiikkaa ja argumenttiensa pätevyyttä myös silloin, kun sisältö ei ole omaa alaa. [Tämä blogi on julkaistu myös Uusi Suomi puheenvuorona.]