Tulevaisuus on epävarma. Kuten Arto Luukkanen blogissaan toteaa, Helsingin yliopistolla ei ole kristallipalloa, josta tulevaisuus suoraan näkyisi, ja jota voisimme kukin vuorollamme lainata. Yhteiskuntatieteissä ei ole sellaisia pysyviä yleisiä säännönmukaisuuksia tai lainalaisuuksia, joiden avulla tulevaisuutta voitaisiin ennustaa.[1] J.M. Keynes esitti vuonna 1920 julkaistussa klassikkoteoksessaan A Treatise on Probability [2], että monien ilmiöiden kohdalla meillä ei ole mitään keinoa arvioida niiden todennäköisyyttä. Ja vaikka voisimmekin arvioida suhteellisia todennäköisyyksiä, emme useinkaan voi antaa todennäköisyyksille numeerisia arvoja.
Venäjä-keskustelusta osa 1: negatiiviset tunteet kuohuvat
Tämä on ensimmäinen osa lyhyestä blogi-sarjasta, jossa pohdin suomalaista Venäjä-keskustelua ja sen ongelmia, mutta jossa samalla esitän ratkaisuehdotuksia noiden ongelmien ylittämiseksi. Vedonlyöntiehdotukseni Arto Luukkaselle poiki kaikenlaisia kommentteja (ks. myös vastaukseni ja siihen tulleet kommentit). Tässä osassa analysoin sitä mistä monet noista kommenteista oikein kumpuavat. Toisessa osassa kerron, miten Luukkasen skenaarion todennäköisyyttä voidaan arvioida (hyökkäysskenaarion toteutumisen todennäköisyys on arvioni mukaan karkeasti 0,2% ja se todennäköisyys, että Venäjä laajentaa sotilaallista konfliktia Ukrainassa vuoden 2017 alussa on n. 1%). Kolmannessa osassa pohdin rauhantutkimuksen ja kansainvälisten suhteiden tutkimuksen valossa sitä, mitä yhtäältä pakotteiden ja lisäpelotteiden ja toisaalta sovittelun todennäköiset vaikutukset ovat – ja mitä pelon lietsomisen sijaan kannattaisi tehdä.
Suomi jalustalta – mutta onko elämää euron ulkopuolella?
Vaikuttavaa nähdä yli 500 ihmistä ympäri Italiaa ja eri puolilta Eurooppaa suuressa salissa Montesilvanossa Adrianmeren rannalla kuuntelemassa ja keskustelemassa välillä abstrakteistakin kokonaistaloudellisista kysymyksistä. Suurin osa yleisöstä ei ollut tutkijoita tai poliitikkoja, vaan kansalaisia, joita kiinnostaa demokratia ja euron tulevaisuus – tai tulevaisuus euron ulkopuolella.
Donald Trump ja maailmanhistorian kaksoisliike
Viime kuukausina kaikki suuret poliittiset ”yllätykset” ovat menneet samaan suuntaan. Pian Brexitin jälkeen seurasi vallankaappausyritys Turkissa ja nopea siirtyminen Erdoğanin populistiseen diktatuuriin. Ranskasta kantautuneiden uutisten mukaan Marine Le Penin kannatus presidentiksi on jo 30%:n luokkaa. Myös Venäjä on muuttunut yksinvaltaisempaan ja nationalistis-populistisempaan suuntaan parin viime vuoden aikana, joskin ehkä vähemmän dramaattisella tavalla. Samaten myös esimerkiksi Intiaa hallitsee nationalistis-populistinen Bharatiya Janata Party (BJP). Donald Trumpin ”yllätysvoitto” on suoraa jatkoa tähän sarjaan. (Tämä blogi on julkaistu alun perin Uudessa Suomessa.)
