Demokratian peruslähtökohta on, että kaikki asianosaiset voivat tasaveroisesti osallistua yhteisen tahdon ja sääntöjen muodostukseen. Silloin kun joku asia koskee kaikkia, siitä pitää päättää yhteisesti. Mitkä asiat siis koskevat kaikkia EU:ssa ja riittääkö se, vai tarvitaanko muitakin arviointiperusteita? Tämä kirjoitus, joka ilmestyy pian Helsingin metalli –lehdessä, valaisee niitä periaatteita, joiden mukaan uusien valtaoikeuksien luominen unionitasolle voi olla oikeutettua. Eurooppalaista kansakuntaa, suvereenia valtiota tai suurvaltaa emme tarvitse; suunta on kohti maailman talouspolitiikkaa ja demokratiaa.
Piketty ja vasemmiston vaaliohjelma
Mitä yhteistä on Thomas Pikettyn bestsellerillä Capital in the Twenty-First Century (ransk. alkuperäinen ilmestyi 2013) ja vasemmiston eurovaaliohjelmalla? Oikea vastaus ei ole sivumäärä. Vaaliohjelmassamme on vain viisi sivua, kun Pikettyn ”pääomassa” sivuja on 700.
Paluu tulevaisuuteen
Ensimmäisen maailmansodan syttymisestä tulee kesällä sata vuotta. Tulemme näkemään suuren määrän kirjoja, lehtijuttuja, dokumenttiohjelmia ja elokuvia aiheesta. Onko myös yhteiskunnallinen kehitys palannut menneisyyteen?
Miksi Stubb on niin väärässä TTIP:stä
Julkilausumassamme ”Tutkijat huolissaan EU:n ja USA:n välisistä kauppaneuvotteluista” esitetään vähintään neuvottelumandaatin avaamista. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että neuvottelut pitäisi keskeyttää. Miten Alexander Stubb vastaa tutkijoiden vetoomuksessa esitettyyn systemaattiseen kritiikkiin?
